Nuorten netiketti - muista omat oikeutesi netissä

Netti on mahtava juttu! Netissä on mukava hengailla kavereiden kanssa, etsiä tietoa, pelailla, tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia. Jokaisella on myös netissä oikeuksia, joita ei saa loukata. Lue nämä oikeudet ja pohdi, käytätkö sinä nettiä fiksusti ja turvallisesti.

Verkkokaupan perustaminen - lue tämä ennen perustamista

Ohjelmiston valitseminen. Ensimmäiset tärkeät päätökset on tehtävä jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeimpien joukossa on verkkokaupan takana pyörivän ohjelmiston valitseminen.

Kotisivujen teko

Ohessa on lyhyt katsaus nettisivujen luomiseen. Tälle sivulle listasin asioita joita vaaditaan ja joista on lähdettävä liikkeelle. Jos olet aloittelija ja HTML-koodi sinulle ei ole tuttua, niin listasin myös useita paikkoja, josta saa hyvännäköisiä nettisivuja ilmaiseksi!

Perustietoa informaatioteknologiasta

Internet on maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko, jonka tunnetuin käyttömuoto on www eli web (World Wide Web). Vaikka vasta www teki internetistä suuren yleisön tunteman ja käyttämän, www on siis vain osa internetiä.

Mikä on internet?

Tarkalleen ottaen internet on kansainvälinen tietokoneverkosto, joka on muodostettu tiedonvälitystä varten. Nimi "internet" tulee sanoista international eli kansainvälinen ja network eli verkko tai verkosto.

24.9.2011

Mikä on IMDb?

The Internet Movie Database (lyh. IMDb) on Internetin laajin elokuvatietokanta, joka sisältää tietoa elokuvista, televisiosarjoista, animaatioista, lyhytelokuvista ja videopeleistä.

IMDb sisältää teoksista huomattavat määrät tietoa; useimmista on saatavana perustiedot, kuten ohjaajat, näyttelijät, juonikuvauksia ja arvosteluja. Suosituimmista elokuvista on myös erikoisempaa dataa, kuten triviatietoa, juoniaukkoja ja muita virheitä, kuvasuhteita ja vaihtoehtoisia versioita. Näyttelijöillä, ohjaajilla ja muilla henkilöillä on omat listauksensa, joista näkyy missä elokuvissa he työskentelivät ja työskentelevät mahdollisesti tulevaisuudessa. Jokaisesta kohteesta on lisäksi mahdollista keskustella foorumilla. Myös lyhyet elämäkerrat ovat saatavilla. Laajennettu tietokanta osoitteessa akas.imdb.com sisältää elokuvien vieraskieliset nimet, joilla ne julkaistiin eri maissa.

IMDb on vuosien mittaan laajentunut pelkästä tietokannasta laajaksi elokuva-aiheiseksi sivustoksi, jossa on päivittäisiä elokuva- ja televisioaiheisia uutisia. Kävijöitä sivuilla 35 miljoonaa kuukaudessa (02/06). Lisäksi sivustolla on erikoissisältöä muun muassa Oscar-juhlien kaltaisten elokuvatapahtumien yhteydessä. Tietokannasta on myös elokuva-alan ammattilaisille suunnattu versio IMDbPro, jossa on tarkat yhteystiedot, tapahtumakalentereita ym. IMDbPro:n käyttö on maksullista.

Koko tietokanta on vapaasti selailtavissa, ja tietokannan voi asentaa omalle koneelleen.

IMDb palveluun tästä linkistä

Mikä on Amazon?

Amazon.com, Inc. on Yhdysvalloissa, Seattlessa toimiva verkkokauppa, joka aloitti kirjakauppana, mutta myy monenlaista muutakin tavaraa kuten CD- ja DVD-levyjä ja tietokoneohjelmia. Nykyisin Amazon.com tarjoaa kaikkiaan 40 eri tuoteluokkaa kirjoista koruihin. Yhtiö omistaa myös elokuvatietokanta IMDb:n. Amazon oli ensimmäisiä verkkokauppayhtiöitä. Sen tietokanta- ja palveluominaisuudet ovat olleet usein edelläkävijöitä ja mm "muut tätä tuotetta ostaneet ovat ostaneet myös nämä tuotteet" -ominaisuus on peräisin Amazon.comilta.

Historia

Jeff Bezos perusti yhtiön 1994, jolloin se oli nimeltään Cadabra.com. Nimestä luovuttiin pian, sillä se muistutti liikaa englanninkielistä sanaa raadolle ('cadaver'). Amazon.com aloitti liiketoimintansa heinäkuussa 1995.

Amazonin liikestrategia oli poikkeava: yhtiö ei olettanut saavuttavansa voittoa ensimmäiseen neljään tai viiteen vuoteen. Amazon kasvatti liiketoimintaansa tasaiseen tahtiin, ja vasta IT-kuplan puhjettua yhtiö alkoi tuottaa voittoa. Amazonin koko liiketoiminta ei ole aivan vielä pystynyt kääntämään alkuvuosien tappioita voitoksi, ja vuonna 2009 yhtiön koko liiketoiminta oli 172 miljoonaa dollaria tappiolla. Vuoden 2006 vastaava luku oli $1,8 miljardia, ja odotettavaa on, että vuoden 2010 tuottojen jälkeen luku on positiivinen.

Yhdysvaltalainen Time-lehti nimitti Bezos’n 1999 Vuoden henkilöksi tunnustuksena yhtiön saavutuksista verkkokaupankäynnin yleistymisessä.

Amazon.com palveluun tästä linkistä

Mikä on koodekki?

Koodekki on algoritmi tai tietokoneohjelma, joka pakkaa ja purkaa ääni- tai kuvasignaalia, tai muuten muuntaa datavuota tai signaalia. Koodekki koodaa tai pakkaa signaalin, jolloin signaali käyttää vähemmän siirto- tai tallennuskapasiteettia, ja toisaalla purkaa koodauksen, jolloin signaali palautetaan alkuperäiseen muotoonsa tai riittävän lähelle sitä.

Sanana koodekki on käännöslaina englannin termistä codec (compresser/decompressor tai coder/decoder, joka tarkoittaa suomeksi koodaaja/koodinpurkaja). Toisinaan käytetään myös suoraan sanasta codec muodostettua muotoa kodekki. Suomenkielinen Microsoft Windows kääntää termin codec pakkauksenhallinta.

Koodekkeja käytetään äänen ja videokuvan siirrossa sekä niiden tallentamiseen puhelimissa, televisiossa ja tietokoneissa. Koodekki voi toimia analogisesti tai digitaalisti. Digitaalisen äänen ja kuvan siirtoon ja tallennukseen on kehitetty lukuisia eri koodekkeja eri sovelluksiin. Yleensä koodekit erotellaan käyttötarkoituksen mukaan: on puhekoodekkeja, äänikodekkeja ja videokoodekkeja. Nimensä mukaan puhekoodekit soveltuvat käytännössä vain puheen käsittelyyn: niillä pakattuna musiikki vääristyy tunnistamattomaksi. Yksittäisiä kuvia kompressoitaessa ei puhuta yleensä koodekeista vaan pakkauksesta ja pakkausalgoritmeista.

Koodekkien tehokkuutta voidaan mitata niin signaalin laadulla kuin tarvittavan siirtokapasiteetin määrälläkin. Jotkut koodekit ovat häviöttömiä, mikä tarkoittaa sitä, että palautettu signaali on täysin samanlainen kuin alkuperäinen. Siirrettävän tiedon määrää voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti enemmän, jos alkuperäisestä signaalista voidaan poiketa.
Tavallisen puhelimen ääni vie pakkaamattomana 64 kilobittiä sekunnissa; 3G-matkapuhelinverkon koodekki käyttää alle 5 kilobittiä sekunnissa ja puheesta saa vielä selvän. Vastaavasti CD-levylle tallennettu musiikki vie noin 1400 kilobittiä sekunnissa; MP3-koodekilla lähes alkuperäiseltä kuulostava musiikki vie 128 kb/s. Tavallinen TV-tasoinen pakkaamaton videokuva vie yli 100 megabittiä sekunnissa; DVD-levyillä käytettävällä MPEG2-koodekilla kuvanlaatu on vielä kohtuullinen 7 Mb/s nopeudella. Videoneuvotteluissa käytettävä H.263-koodekki tarjoaa kohtuullisen kuvan jo 32 kb/s nopeudella.

Koodekkia ei tule sekoittaa tiedostomuotoon. Saman koodekin tuottamaa tietoa voidaan tallentaa erityyppisiin tiedostoihin. Vaikka MP3-pakattu äänisignaali tallennetaan usein .mp3-päätteiseen tiedostoon, voidaan tämän muotoista ääntä käyttää myös esimerkiksi AVI-videotiedostoissa. Useista suosituista standardeista on tehty monia toteutuksia, esimerkiksi MPEG-4-standardia käyttävä koodekki on saatavilla Applelta, Microsoftilta, DivXNetworksilta ja XviD-projektilta.

Mikä on Flickr?

Flickr on kuva/videopalvelu ja online-yhteisö, joka perustettiin helmikuussa 2004. Sivustolla voi jakaa omia kuviaan ja videoita, ja arvostella muiden. Flickr:n mukaan sivustolla oli viisi miljardia kuvaa syyskuussa 2010.

Flickr:ssä on mahdollista hakea ja luokitella kuvia folksonomisesti ja sivusto tarjoaa ilmaiseksi mahdollisuuden ladata palveluun 100 megatavua kuvia kuukaudessa. Ilmaisten käyttäjien toimintoja on monilla tavoin rajoitettu, esimerkiksi käyttäjän kuvasivulla näkyy vain 200 viimeksi ladattua kuvaa. Loputkin säilyvät Flickr:ssä, mutta niitä pääsee katsomaan vain suoran, kuvaan vievän linkin kautta. Vuosimaksun maksaneet käyttäjät voivat ladata Flickriin rajattoman määrän kuvia. Kuvien on kuitenkin oltava alle 10 megatavun kokoisia. Flickr on mainittu yhtenä esimerkkinä Web 2.0:sta.

Saksassa, Singaporessa, Hongkongissa ja Koreassa näkyvät vain turvallisiksi määritellyt kuvat. Suomessa Flickrin kotimainen vastine on Kuvaboxi, jolla on 170 000 rekisteröityä käyttäjää.

Flickr palveluun tästä linkistä

Mikä on YouTube?

YouTube on Googlen omistama internetissä toimiva videopalvelu. Sivusto on käytettävissä 25 eri kielellä, joihin lukeutuu myös suomen kieli. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. Sivuston perusti 15. helmikuuta 2005 kolme PayPalin työntekijää: Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim. YouTuben pääkonttori sijaitsee San Brunossa, Kaliforniassa. YouTube on Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu. YouTuben videoiden formaattina käytetään Adobe Flash Video -muotoa (.FLV).

YouTuben tekniikka

YouTubeen voi ladata mm. WMV-, AVI-, MOV- ja MPEG-muotoisia tiedostoja YouTuben automaattisesti muokattavaksi. Perusasetuksin YouTube esittää videon tarkkuudella 320 vaakapistettä x 240 pystypistettä. Ääniraita muokataan muotoon MP3, ja sen näytteenottotaajuus on 22,050 kHz yksikanavaisena eli monofonisena. Yleisesti ottaen on suositeltavaa, että videoleike ladataan YouTubeen tästä syystä 4:3-kuvasuhteella 480 x 360 -tarkkuudella tai 16:9 kuvasuhteella 1280 x 720 -tarkkuudella, mikä on puolitäysiteräväpiirtotarkkuus. Kuvan koodekki on h.264, joko MPEG-2- tai MPEG-4 -tiedostoin. Suositeltava äänimuoto on MP3 ja AAC 44,100 kHz:n näytteenottotaajuudella kaksikanavaisena eli stereofonisena. Heinäkuussa 2010 YouTube alkoi tukemaan myös 4K (4096x2304) videoita.

Youtubeen tästä linkistä

Mikä on LinkedIn?

LinkedIn on verkkoyhteisöpalvelu, verkostoitumisväline, ns. professional tool. Käyttäjät voivat laittaa CV:n, harrastukset, kiinnostukset, saada suosituksia entisiltä pomoilta ja työkavereilta sekä suositella muita. LinkedIn ei ole varsinaisesti työnhakupaikka, mutta se on hyvä väline laajentaa omaa verkostoa ja sitä kautta saada mahdollisia työtarjouksia sekä löytää hakemiansa työntekijöitä.

LinkedIn-palvelua ylläpitävä yritys (LinkedIn Corporation) listautui toukokuussa 2011 ensimmäisenä merkittävänä netin sosiaalisena verkostopalveluyrityksenä New Yorkin pörssiin. Osakkeet tarjottiin myyntiin 45 dollarin hintaan ja ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä ne nousivat korkeimmillaan 108 dollariin. 100 dollarin hinnalla yhtiön arvoksi muodostuisi noin 10 miljardia dollaria. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 243 miljoonaa dollaria ja tulos 15,4 miljoonaa. Yritys saa tulonsa mainoksista, maksullisista lisäpalveluista ja rekrytointipalveluista.

LinkedIn löytyy tästä linkistä

Mikä on MySpace?

Myspace (suom. Minun tilani) on internet-yhteisösivusto, jota ylläpitää samanniminen yritys West Hollywoodissa Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Myspacella on 300 työntekijää, ja sen omistaa Specific Media. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen. Käyttäjät voivat lisätä järjestelmään myös musiikkia, videoita ja kuvia.

Alexa Internetin mukaan Myspace oli neljänneksi suosituin englanninkielinen internet-sivusto heinäkuussa 2006. Yhdysvalloissa 4,5 prosenttia kaikista sivulatauksista Internetissä kohdistui Myspace-sivustolle. Myspacella oli heinäkuussa 2006 hieman yli 95 miljoonaa käyttäjää ja sivustolle rekisteröityi noin 500 000 uutta käyttäjää viikoittain. Huhtikuussa 2008 Facebook ohitti Myspacen käyttäjien määrässä, jolloin Myspace putosi kuudenneksi suosituimmaksi sivustoksi. Vuoden 2010 alussa Myspace houkutteli 95 miljoonaa uniikkia käyttäjää kuukaudessa ja vuoden 2011 tammikuussa 73 miljoonaa, jonka jälkeen se menetti 10 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa.

News Corporation osti Myspacen vuonna 2005 ja maksoi siitä 580 miljoonaa dollaria (noin 450 miljoonaa euroa). Palvelun suosi alkoi kuitenkin laskea käyttäjien siirtyessä pääasiassa Facebookiin ja muihin palveluihin. Alkuvuodesta 2011 Myspace irtisanoi viisisataa 1050 työntekijästään. Kesäkuussa 2011 verkkomainosyhtiö Specific Media osti Myspacen noin 35 miljoonan dollarin hintaan.

MySpace löytyy tästä linkistä

Mikä on Twitter?

Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-websivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö Internetissä on maksutonta.

Twitterin kehitys aloitettiin keväällä 2006 ja palvelu julkaistiin heinäkuussa 2006. Twitteriin kuuluvat myös verkkosivut TwitPic ja TwitVid. Lisäksi Twitter omistaa tietokoneella käytettävän twitter-sovelluksen nimeltä TweetDeck.

Suosio

Sivuston käyttäjämääristä on vaihtelevia arvioita, sillä yhtiö ei julkaise aktiivisten käyttäjätiliensä lukumäärää. Marraskuussa 2008 Jeremiah Owyang Forrester Research -yhtiöstä arvioi, että Twitterillä on 4–5 miljoonaa käyttäjää. Helmikuussa 2009 Twitter rankattiin Compete.comin blogimerkinnässä kolmanneksi suurimmaksi yhteisöpalveluksi Facebookin ja Myspacen jälkeen, ja sivuston kuukausittaisten yksittäisten vierailijoitten määräksi arvioitiin noin kuusi miljoonaa ja käyntien määräksi 55 miljoonaa. Huhtikuussa 2010 käyttäjien määräksi arvioitiin 105 miljoonaa[5] ja maaliskuussa 2011 jo hieman yli 200 miljoonaa. Twitterin seuratuin henkilö on amerikkalainen laulaja Lady Gaga. Gagaa seuraa melkein 13 miljoonaa ihmistä. Muita Twitterin paljon seurattuja käyttäjiä ovat muun muassa Britney Spears, Ashton Kutcher, Justin Bieber ja Barack Obama.

Twitteriin tästä linkistä

17.9.2011

Lataa ilmainen Terveyspalvelu sovellus iphoneen

Tämän sovelluksen avulla löydät kätevästi lähialueellasi olevat terveyspalvelut. Päävalikosta löytyvät terveysasemat, yksityiset lääkäriasemat ja sairaalat. Terveyspalvelu toimii tällä hetkellä Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Lahden alueilla.

Sovellus näyttää eri terveyspalvelujen yhteystiedot ja ajo-ohjeet. Voit myös tehdä kätevästi muistutuksia varatuista ajoista sovelluksesta suoraan iphonen omaan kalenteriin.

Lataa sovellus AppStoresta tästä linkistä http://itunes.apple.com/fi/app/terveyspalvelu/id462176515?mt=8

Mikä on Skype?

Skype on Skype Limited -yrityksen tekemä Internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus, jolla on 338 000 000 käyttäjää.[1] Skype käyttää omaa suljettua protokollaansa, eli se ei ole yhteensopiva muiden verkkopuheluohjelmien kanssa.

Skypen käyttäjät pystyvät ohjelman avulla internetin kautta keskustelemaan keskenään maksutta, sekä maksusta soittamaan yleisen puhelinverkon puhelimiin. Toiminnot vastaavat niitä, joita monet muutkin verkkopuheluohjelmat tarjoavat.

Skype-ohjelma on pääasiassa tarkoitettu kahden henkilön välisiin puheluihin, mutta periaatteessa konferenssipuhelun avulla mukana voi olla jopa yhdeksän samanaikaista keskustelijaa. Lisäksi käyttäjät pystyvät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja. Skype-ohjelmalla voidaan myös käydä videopuheluita (Skypen versiosta 2.0 lähtien). Ennen tätä videopuheluihin on voinut käyttää kolmansien osapuolien ohjelmia, kuten Spontanian Video4Skypeä.

Skypen järjestelmä on saavuttanut suuren yleisön joukossa varsin hyvän maineen, koska se on helppokäyttöinen, toimii erilaisten verkkoyhteyksien takaa ja toimii palomuureista riippumatta.

Mikä on eBay?

eBay on yhdysvaltalainen huutokauppayhtiö, joka on tunnettu eBay.com-internethuutokaupastaan. Yrityksen perusti Pierre Omidyar vuonna 1995. Nykyään eBay työllistää yli 11 000 ihmistä ja sen vuotuinen liikevaihto on yli neljä miljardia dollaria. Yritys on listattu NASDAQ-pörssiin.
Nykyään eBayllä on useissa maissa paikallisia sivustoja, esimerkiksi Puolassa ja Isossa-Britanniassa. Ruotsissakin oli hetken oma eBay-sivusto, mutta se suljettiin myös eBayn omistaman internethuutokauppa Traderan hyväksi.

Suomessa eBay avattiin lokakuussa 2010. Yrityskauppojen kautta eBay on hankkinut omistukseensa mm. Skype- ja PayPal-yritykset.

Toimintaperiaate

Kuka tahansa yksityinen henkilö tai yritys, joka kirjautuu eBay:n ohjelmistoon käyttäjäksi, voi huutokaupata internetissä julkisesti melkein mitä tahansa tavaraa, palvelua tai tuotetta. Kaikki muut eBay:n käyttäjäksi rekisteröityneet voivat asettaa sitten myynnissä olevasta tavarasta huutoja. Huutokaupan ominaisuuksiin kuuluu se, että eBayn ohjelmisto korottaa huutoa aina käyttäjän asettamaan maksimirajaan asti automaattisesti.

Tärkeä osa eBay-kaupankäyntiä on myös ostajan ja myyjän välinen luottamus. Luottamuksen syntymistä voi etukäteen ennakoida ohjelmistoon rakennetulla, henkilökohtaisella "palautetaululla", joka on jokaisella kauppoja tehneellä käyttäjällä. Esimerkiksi tuotteen ostaja voi kirjoittaa muutamalla lauseella tuotteen myyjästä positiivista tai negatiivista palautetta kaupan jälkeen. Myös myyjä saa kirjoittaa kommenttinsa ostajan palautetaululle. Nämä palautteet ovat sitten kaikkien eBayn käyttäjien nähtävillä.

EBayn vahvuuksiin kuuluu perinteiseen huutokaupankäyntiin verrattuna se, että kaupan olevat tuotteet ovat esillä suurelle joukolle mahdollisia ostajia.

Mikä on PayPal?

PayPal, Inc. on yhdysvaltalainen yritys, joka ylläpitää Internetissä käytettävää PayPal-maksujenvälitysjärjestelmää, joka on tarkoitettu korvaamaan perinteisiä maksumenetelmiä (šekki, luottokortti yms.). PayPal on suosittu maksutapa verkkokaupoissa. Sitä käytetään myös lahjoitusten vastaanottamisessa. PayPalin pääkonttori sijaitsee San Joséssa Kaliforniassa.

eBay osti PayPalin vuonna 2002. Kauppa toteutettiin osakevaihdolla, jossa yksi PayPalin osake oikeutti 0,39 eBayn osakkeeseen. eBayn julkaiseman tiedotteen mukaan kaupan arvo oli noin 1,5 miljardia dollaria. Ostohetkellä PayPalia käytti maksutapana jo yli puolet eBayn käyttäjistä. PayPal korvasi eBayn oman BillPoint-palvelun.

Mikä on Wikileaks?

WikiLeaks tai Wikileaks on internetsivusto, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja julkisuuteen ilman kiinnijäämisen pelkoa.Sivuston ideoijien mukaan pääasialliset kohdealueet ovat entiset neuvostotasavallat, Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Lähi-itä, mutta he odottavat palvelun löytävän käyttöä myös länsimaisten hallitusten sekä yritysten osalta. Sivusto toimii PRQ:n palvelimilla Ruotsissa.

Nimi juontuu sanoista Wiki, joka tarkoittaa verkkosivustoa, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla ja leaks, joka on sanan vuoto monikko. Wikileaks ei liity millään tavalla Wikipediaan eikä mihinkään muuhunkaan Wikimedia Foundationin projektiin.

Langaton surfailija: Google tietää kuka olet ja missä olet

Muistatteko kuinka Googlen katuja kuvaavat autot taannoin aiheuttivat kohua? Nolojen kännikuvien ja alastomien auringonottajien lisäksi yhtiö keräsi WLAN-tukiasemien nimiä osoitetietokantaan ja harjoitti vielä verkkoihin kohdistuvaa salakuuntelua, eli snooping-hyökkäyksiä.

Useat eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset ja muun muassa Privacy International ärähtivät aiheellisesti asiasta. Tietojen salakuunteluskandaalin ohella jäi kuitenkin vähemmälle huomiolle eräs oleellinen tiedonkeruun alue: WLAN-verkkojen tunnistetiedot. Eli muun muassa SSID:t ja MAC-osoitteet.

WLAN-tukiasemien tunnistetiedot ovat periaatteessa kenen tahansa kadulla kävelevän havaittavissa. Hienoisella trigonometrialla saa näistä muodostettua tietokannan, jossa on hyvin tarkka sijaintitieto kustakin asemasta.

Yhdistämällä kotien ja yritysten WLAN-verkkojen SSID:t paikkatietoon, saavat sekä Google että tämän mainostaja-asiakkaat parhaimmillaan talotason sijaintitiedon webbiselailijan olinpaikasta. Ja tähän tietoon eivät juurikaan auta selainten privacy mode –asetukset, jos verkon tunnus lähettään ulos.

Vaikka verkon SSID:tä ei välitettäisikään oletusarvoisesti, Googlen WLAN-sijaintirekisteri on jo olemassaolonsa puolesta tietosuojan kannalta hyvin huolestuttava.

Nyt Google on reagoinut tietosuojaviranomaisten päätökseen, mutta reagointitapa on aivan ällistyttävä ja selvästi lakimiesten kehittämä.

Googlen ratkaisu on opt-out. Oikeasti.

Eli suomeksi WLAN-tiedot kerätään ja halutessaan aseman haltija voi kieltää tämän tietojen käytön sijaintitunnistukseen.

Haloo Google! Ei tätä näin päin pidä tehdä!

Oikea tapa olisi opt-in. Eli aseman haltija voi halutessaan antaa Googlelle tiedot aseman fyysisestä sijainnista ja sallia tämän tallentamisen hakujätin tietokantaan.

Eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten ei tule hyväksyä automaattista langattomien verkkojen tunnisteiden keruuta, sijaintitietokannan muodostamista näiden perusteella ja varsinkaan opt-out -pohjaista menettelyä tällaiseen toimintaan.

Lähde: http://blogit.tietokone.fi by Ossi

Ostaisinko Internet-kaupasta - Tulli

Tulli soveltaa Internet-ostoksiin pääosin samoja sääntöjä kuin muihinkin ulkomailta tehtyihin posti- myyntiostoksiin.

Ongelmat voi välttää ennalta

Ostosten teko ulkomailta Internetin kautta on helppoa ja vaivatonta. Joskus saattaa kuitenkin tulla yllätyksiä. EU:n ulkopuolelta tilatulle edulliselle lähetykselle tulee lisähintaa, kun Tulli esittää oman laskunsa maksettavaksi ennen tavaran luovuttamista. Joitakin lähetyksiä ei saa lainkaan haltuunsa. Tässä esitteessä kerrotaan, mitä säännöksiä tulee ottaa huomioon ja miten toimia tilattaessa tavaroita EU:n veroalueelta ja EU:n vero- tai tullialueen ulkopuolelta. EU:n veroalueella tarkoitetaan tässä oh- jeessa EU:n jäsenvaltioita ja niiden alueita, jotka kuuluvat sekä EU:n arvonlisäveroalueeseen että val- misteveroalueeseen. EU:n arvonlisäveroalue ja valmisteveroalue eivät ole täysin yhtenevät tullialu- een kanssa. Lisätietoja ja luettelo tulli- ja veroalueista löytyy Tullin Internet-sivuilta kohdasta www. tulli.fi >Suomen tulli>Tulli tutuksi>Termit selviksi>Tulli- ja veroalue.

Epäilyttävä ostos kannattaa jättää tekemättä

Vastuuntuntoinen kauppias antaa riittävästi tietoa itsestään, sopimusehdoistaan ja tuotteistaan ennen kaupan solmimista. Jos kaupan luotettavuutta on vähänkään aihetta epäillä, ostos kannattaa jättää tekemättä.

Lähde: www.tulli.fi

16.9.2011

Mitä on piratismi?

“Piratismi on ammattimaista, ilman oikeudenhaltijoiden lupaa tapahtuvaa tallenteiden valmistamista tai kopiointia. Piratismia on myös tällaisten laittomien tuotteiden maahantuonti ja levittäminen yleisölle.

Piratismia on myös tekijänoikeudella suojatun materiaalin esittäminen/levittäminen internetin välityksellä, joko fyysisinä tallenteina tai tiedostoina.” Näin määritellään piratismi Antipiracy.fi sivustoilla, joita pitää yllä TTVK, eli tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Antipiracyn sivustoilla on paljon sekä faktatietoa, että valistusta piratismista. Sieltä löytyy myös puhelinnumero, johon voi soittaa, mikäli haluaa käräyttää jonkun piratismista. Piratismista löytyy myös usein tietoa firmojen kotisivuilta, esimerkiksi Novell tiedottaa piratismista asiakkaitaan kotisivuillaan.

Laittomien kopioiden ympärillä liikkuvat suuret rahat. Antipiracy huomauttaakin, että ostamalla piraatin, tuet rikollista toimintaa. Miksi sitten ihmiset ostavat piraatteja tuliaisena Tallinnasta? Suuri syy ohjelmien laittomaan leviämiseen lienee alkuperäisten ohjelmien hinta. Tietokonepelitkin maksavat useita satasia, ja harva peli on sellainen, että tuntee saavansa rahoillensa vastinetta. Peleihin kyllästyykin melko nopeasti. Tässä asiassa myös tuottajat voisivat mennä itseensä. Heillähän on tosin oikeus määrätä hinta tuotteillensa.

Jo ala-asteella opitaan kopioimaan ohjelmia, elokuvia ja musiikkia runsain mitoin. Kaikkea kun ei ole varaa ostaa. Koska kopioimisen mahdollisuus on olemassa, miksei sitä käyttäisi? Nykyään piratismia harrastavat todella monet. Tiedetään, että jo joillain yläaste ikäisillä on mahdollisuudet saada haltuunsa melkein mikä tahansa ohjelma tai äänite. He ovat luoneet hyvät sisäpiiriverkostot ja jopa verkostoituneet ulkomaille. Suhteet ovat tässäkin asiassa kaiken a ja o. Huolestuttavinta tässä on juuri se, että piraattibisnes opettaa nuorille, miten rikolliset verkostot toimivat. Laittomasti menetellen tuntuu pärjäävän paljon paremmin. Rehellisyys ei enää perikään maata.

Ongelma onkin juuri siinä, että nuoret saadaan tajuamaan, miksi epärehellinen bisnes ei välttämättä kannata. Toisaalta ajatus miljoonia käärivistä IT alan yrityksistä saattaa herättää vastustusta niitä kohtaan. Miksi maksaa lisää ökyrikkaille yrityksille? Suuryhtiöillä ei paljoa tunnu, jos nyt nämä pari ohjelmaa kräkkään ja pistän kiertoon. Päin vastoin. Teen palveluksen yhteiskunnalle! Toisaalta asiaan voidaan puuttua laillisemmin käyttämällä laillisia ilmaisohjelmia, joita nykyään on jaossa todella paljon. Monet niistä ovat ominaisuuksiltaan maksullisia vastaavia.

Piratismilla on paljon negatiivisia seurauksia. Musiikkibisnes kärsii siitä ehkä eniten. Internet levittää mp3 tiedostojen muodossa suunnattomat määrät musiikkia kaiken aikaa. Ennen suurin osa laittomista äänitteistä tuli Suomeen Venäjältä ja Eestistä, mutta nykyään Internet on suurin laittomien äänitteiden lähde. Monet ovat lakanneet ostamasta äänitteitä, koska mitä tahansa on tarjolla internetin kautta. Antipiracyn keräämien tietojen mukaan ääniteteollisuuden vuotuiset menetykset Suomessa ovat noin 250-300 miljoonaa markkaa. Tästä voimme päätellä, kuinka paljon menetykset ovat koko maailmassa. Esimerkkinä piratismin kasvusta USA:ssa piratismi kasvoi 200%:lla viime vuoteen verrattuna, kertoo DigiToday. Harvempi nykyään ostaa levyjä edes suportin vuoksi. Suurin syy tähänkin liene niiden hinta (missä taas tuottajat voisivat katsoa itseensä). Surullisena esimerkkinä piratismin vaikutuksista oli 3.11.00 uutinen, jonka mukaan Boxman- niminen verkossa toimiva levykauppa on mennyt konkurssiin. Konkurssista tiedotetaan myös Boxmanin sivulla. Todella suuri tekijä tähän on laittomasti leviävät äänitteet. Sijoittajien luottamus varsinkin äänitteitä myyviin verkkokauppoihin on epävakainen.

Kaikesta huolimatta ei ole niin itsestään selvä asia, että piratismi olisi aina eettisesti väärin. Asiaa täytyy ajatella laajemmin. Tekeekö se ihmisestä pahan, että hän kräkkää ohjelman ja pistää sen kiertoon ottaen näin tavaraa rikkailta ja jakaen köyhille kuin Robin Hood konsanaan?

Mitä on tekijänoikeus?

Tekijänoikeuslain 1§: ”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. ”.

Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden saa siis automaattisesti. Sitä ei tarvitse erikseen hankkia. Meitä kiinnostaa kuitenkin enemmän, mikä on tekijänoikeuslain tarkoitus ja miten tekijänoikeuskysymys liittyy etiikkaan. Tekijäoikeuslaki on laadittu mahdollisimman kattavasti suojaamaan sitä, että kenenkään ei tarvitsisi pelätä jonkun muun ottavan nimiinsä oman luomistyön tuloksen, tai että oman luovan työn tuloksia käytettäisiin hyväksi tavalla tai toisella niin, että siitä koituisi taloudellista tai muuta harmia tekijälle. Eräs ongelma tässä on se, missä kulkee raja tekijänoikeuden ”ansaitsevalle” teokselle. Tietokoneisiin liittyvissä kysymyksissä tämä raja on varsin häilyvä. Esimerkiksi USA:ssa voi nykyään saada tekijänoikeuden, tai oikeastaan patentin, kehittämälleen algoritmille. Yleensä tekijänoikeuden on saanut vain kokonainen ohjelma.

Miksi sitten nostaa tekijänoikeudet eettisen tarkastelun kohteeksi? Koska tekijänoikeuksien rikkominen on yksinkertaisesti verrattavissa varastamiseen.

11.9.2011

Netinkäyttäjät haluaisivat hallita digitaalista identiteettiään

Symantecin teettämä tutkimus paljastaa, että yli puolet tutkimukseen vastanneista poistaisi tietojaan netistä, jos se olisi mahdollista. Norton antaa vinkkejä oman digitaalisen jalanjäljen suojeluun.

Symantecin Norton -kuluttajatuotteiden yksikön teettämän tutkimuksen mukaan eurooppalaiset netinkäyttäjät ovat huolissaan siitä, millaista tietoa heistä on löydettävissä netissä ja millainen kuva heistä muodostuu verkosta löytyvän tiedon avulla.

Monet uskovat, että voivat valvoa omaa digitaalista profiiliaan paremmin kuin mikä oikeasti on mahdollista. Puolet osallistujista kertoi seuraavansa aktiivisesti heistä verkossa saatavilla olevia tietoja, mutta kolmasosalla ei ole aavistustakaan, onko joku ladannut verkkoon tietoa, joka voisi vahingoittaa heidän mainettaan.

Huoli tulevaisuuden työnantajista ja poliittisista valinnoista

Lähes kolmasosa vastaajista kertoi ladanneensa verkkoon itsestään materiaalia, jota he eivät haluaisi nykyisen tai tulevan työnantajan tai opettajan näkevän. Yleensä tällaista materiaalia ovat valokuvat ja henkilökohtaiset tiedot. Tutkimus paljastaa huolestuttavasti, että yli puolet vastaajista poistaisi netistä itseään koskevaa tietoa, jos se olisi mahdollista tehdä helposti parilla klikkauksella. Hiukan yli kolmannes uskoo, ettei voisi asettua ehdokkaaksi vaaleissa heistä netistä löytyvän tiedon perusteella.

- Internet tarjoaa ihmisille monia keinoja itsensä ilmaisuun, mutta heidän on syytä tiedostaa niiden mukana tulevat sudenkuopat, sanoo Symantecin kuluttajadivisioonan globaali johtaja Janice Chaffin. - Tiedot, joita itsestämme kerromme, ovat ystävien, perheen ja työnantajien luettavissa. Sitä paitsi toiset voivat laittaa meistä tietoja nettiin ilman lupaa. Siksi jokaisen olisi tärkeää valvoa, millaisen kuvan verkko heistä luo.

Tutkimuksen tuloksia

Enemmistö vastaajista (68 prosenttia) uskoo, että tieto heidän sukupuolestaan on löydettävissä netistä, mutta vain hiukan yli puolet (51 prosenttia) uskoo, että heidän syntymäpäivänsä löytyy verkosta. Vain 41 prosenttia uskoo, että heidän kotiosoitteensa on netissä. Nortonin asiantuntijat tietävät, että verkosta voidaan helposti löytää ihmisten koko nimet, osoitteet ja jopa kuvia heidän kodeistaan.

Vastaajista 30 prosenttia ei tiedä, onko joku lupaa kysymättä ladannut verkkoon tietoa, joka voisi vahingoittaa heidän mainettaan.
Vastaajista 43 prosenttia ei aktiivisesti suojele mainettaan ja netistä löytyviä henkilökohtaisia tietojaan.

Tärkeimmät syyt olla suojaamatta mainettaan ja henkilökohtaisia tietojaan olivat se, etteivät vastaajat uskoneet suojaamattomuuden olevan ongelma (49 prosenttia) ja se, että he eivät tiedä, mistä aloittaa suojautumisen (18 prosenttia).

Lähes kolmannes (28 prosenttia) on lisännyt nettiin tietoja, joita ei halua nykyisen tai tulevan työnantajan tai opettajan näkevän.
Tutkimukseen vastanneet eivät haluaisi nykyisen tai tulevan työnantajan tai opettajan näkevän yksityisiä kuviaan.

Yli puolet (57 prosenttia) vastaajista haluaisi poistaa netistä itseään koskevia tietoja, jos siihen olisi olemassa helppo keino.
Tutkimukseen vastanneista 44 prosenttia kertoi itsestään netissä. Kolmannes kommentoi tekemisiään sosiaalisessa mediassa ja neljännes latasi sosiaalisiin mediaan kuvia itsestään.

Vastaajista 30 prosenttia ilmoitti, ettei voisi asettua ehdolle vaaleissa sen perusteella, millaista materiaalia he uskoivat itsestään löytyvän verkosta.

Nortonin ohjeet verkkomaineen hallintaan

Tutki:
- Tee perusteellinen selvitys kaikista käyttäjänimistä, joita olet käyttänyt julkisissa tiedostoissa ja verkossa. Käytä useita hakukoneita varmistaaksesi, että saat mahdollisimman paljon tietoa.

- Käytä myös joidenkin hakukoneiden tarjoamia kuva- ja blogihakuja varmistaaksesi, että löydät myös itseäsi koskevat kuvat ja kommentit.
Etsi myös kommentteja, merkittyjä valokuvia ja videoita sekä viestejä tai kutsuja, joiden et haluaisi tulevan julkisuuteen.

Jos nimesi on yleinen, ja löydät useita samannimisiä ihmisiä, harkitse toisen nimen alkukirjaimen käyttämistä, jotta sinua ei luultaisi toiseksi henkilöksi.

Päätä, mikä on yksityistä:

- Poliittiset mielipiteet, uskonto ja hyväntekeväisyys voivat olla hyvin subjektiivisia asioita. Harkitse, haluatko näiden asioiden olevan julkisia, ja etenkin potentiaalisten työnantajien, liikekumppaneiden tai pääsykoevalintoja tekevien nähtävillä.

- Älä lataa verkkoon kuvia tai tietoja, joita et halua tulevaisuuden koulujen, työnantajien, toimittajien ja bloggaajien näkevän.

- Älä luota yksityisyydensuojan vakioasetuksiin. Tarkista itse yksityisyysasetukset käyttämissäsi sosiaalisissa medioissa, jotta voit muokata ne itsellesi sopiviksi. Asetukset kehittyvät jatkuvasti ja tarjoavat yhä enemmän valinnanmahdollisuuksia. Seuraa asetuksia ja muokkaa tarpeen mukaan.

Ole valpas!

- Arvioi säännöllisesti verkkoidentiteettisi eli niin sanottu "digitaalinen jalanjälkesi". Siten varmistat, että sinusta verkossa saatavilla oleva tieto vastaa henkilökohtaisia ja ammatillisia vahvuuksiasi. Poista kielteiset tai väärät tiedot.

- Arvioi säännöllisesti aktiivisesti käyttämäsi verkkopalvelut ja sosiaaliset mediat. Posta profiilisi niistä palveluista, joita et enää käytä.

- Tarkista säännöllisesti lista ihmisistä, joihin linkityt verkossa. Muista, että toisten on helppoa nähdä, keneen sinut voidaan yhdistää.
Tutkimuksesta

StrategyOne toteutti tutkimuksen Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa yli 18-vuotiaille vastaajille. Tutkimukseen osallistui noin 3 000 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin 4.-9.3.2011.

StrategyOne

StrategyOne, Daniel J. Edelman-yritys, toteuttaa räätälöityjä tutkimuksia ja sekundäärisiä tutkimusmetodeja tarjotakseen strategisia ohjeita yrityksille, organisaatioille ja hallituksille ympäri maailman. Yrityksellä on toimipisteet Atlantassa, Chicagossa, Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa, San Mateossa, Washingtonissa ja Abu Dhabissa. StrategyOne tarjoaa toteennäytettyä tietoa sidosryhmille, analyytikoille ja mittauksiin. Lisätietoja www.strategyone.net

Tiedot, joita meistä on saatavilla verkossa, ovat kuin "digitaalinen tatuointi", jota on vaikea poistaa. Siksi jokaisen kannattaa huolellisesti harkita, millaisia tietoja päästää itsestään nettiin.

Norton-tuotteet

Symantecin Norton-tuotteet suojaavat kuluttajia nettirikollisuudelta erilaisilla tekniikoilla, esimerkiksi virustorjunta, vakoiluohjelmien torjunta ja tietojen kalastelun torjunta järjestelmää rasittamatta. Yhtiö tarjoaa myös muita palveluja, kuten verkkovarmuuskopioinnin, tietokoneen optimoinnin ja koko perheen verkkoturvallisuuden resursseja. Voit seurata Nortonia Facebookissa www.facebook.com/norton ja Twitterissä @NortonOnline.

Lähde: Symantec

Digitaaliajan lasten kasvattaminen

Useimmat lapset epäilemättä pitävät Internetistä. Tämän päivän nuoret ovat kasvaneet Internetin kanssa, ja monet heistä viettävät siellä paljon aikaa. He ovat ensimmäinen digitaaliajan lasten sukupolvi. Heidän suhteensa maailmaa nopeasti muokkaavaan informaatiotekniikkaan on hyväksyvä ja avoin, kun me muut taas yritämme pysytellä kärryillä siitä, mitä oikeastaan on tapahtumassa.

Vaikka lapset ymmärtävät Internetin toimintaa paremmin kuin vanhempansa ja joskus väittävät sitä omaksi yksityisalueekseen, emme voi jäädä passiivisiksi sivustaseuraajiksi. Parhaimmillaan Internet on mahtava oppimisen, viihteen ja viestinnän apuväline, mutta se voi aiheuttaa myös riippuvuutta, epäsosiaalisuutta ja jopa vaaraa.

Lapsille Internet on erittäin houkutteleva. Se tarjoaa valtavasti jännittäviä mahdollisuuksia: tarjolla on aina keskusteluseuraa, pelejä, musiikkia ja mahdollisuuksia tavata uusi ihmisiä eri puolilta maailmaa. Se on taianomainen leikkikenttä. Ja parin napsautuksen päässä on myös pornografiaa, lasten hyväksikäyttöä, uhkapelejä, vihaviestejä, pomminteko-ohjeita ja äärimmäistä väkivaltaa. Pahimmillaan Internet voi vahingoittaa vakavasti lapsen henkistä kehitystä ja johtaa tilanteisiin, joissa he ovat fyysisesti vaarassa.

Meidän pitää todella tietää, mitä lapset tekevät verkossa.

Perusperiaatteiden määrittäminen

Kuinka lasten ja teinien turvallisuus Internetissä sitten varmistetaan? Harvat lapset suhtautuvat hyvin vanhempien tietämättömyyteen perustuviin uhkauksiin ja kieltoihin. Halu tutustua Internetin "kiellettyyn" puoleen kodin ulkopuolella saattaa vain kasvaa. Vanhempien ohjaus on uskottavampaa, kun tiedämme, mistä puhumme. Se toimii paremmin, kun myös lapset ymmärtävät ja hyväksyvät sääntöjen syyt.

Rakentava lähestyminen tietoturvaan perustuu avoimeen keskusteluun lasten kanssa Internetin myönteisistä ja kielteisistä puolista ja sen turvallisesta käyttämisestä. Suosikkisivustoista ja muista webissä vastaantulevista asioista, myös epämiellyttävistä ja järkyttävistä sisällöistä keskusteleminen on tehtävä lapsille normaaliksi ja helpoksi.

Nuorempien lasten kanssa tärkeintä on suojella heitä altistumiselta haitallisille sisällöille ja asettaa säännöt, jotka pitävät heidän verkkoinnostuksensa järkevissä rajoissa. Vanhemmat voivat tehdä aloitteen näyttämällä lapsille turvallisia hauskoja sivustoja. Muiden vanhempien ja opettajien suositukset ovat hyvä lähtökohta.

Tietokoneen sijoittaminen paikkaan, jossa voit pitää lapsesi Internetin käyttöä silmällä, tekee valvonnasta helpompaa. On myös tärkeää asettaa selvät rajat sille, kuinka kauan lapsi saa olla verkossa ja millä sivustoilla hän saa käydä. F-Secure Internet Security 2010:n kaltaisten ohjelmistojen lapsilukkotoiminto on helppo tapa Internetin käyttöön liittyvien sääntöjen luomiseen, ja sen avulla voit asettaa tarkat aikarajat. Ilman perusperiaatteita lapset voivat tulla riippuvaiseksi tietokoneesta ja alkaa laiminlyödä muuta toimintaa, kuten leikkimistä, normaalia sosiaalista vuorovaikutusta ja ulkona olemista.

Verkkokäytöskoodi

Useimmat lapset nauttivat opettajan roolista, joten jos Internet-tietämyksesi on valovuosia jäljessä lapsistasi, pyydä heitä näyttämään, missä he käyvät verkossa, ja mitä he siellä tekevät. Nettisurffailu voi olla myös perheen yhteinen harrastus.

Kun lapset alkavat saada roskapostia ja liittyvät keskustelupalstoille, he tulevat välttämättä törmäämään Internetin ikävään puoleen. Tehtävämme on valmistaa heidät tähän iskostamalla heidän mieliinsä verkkokäyttäymisen säännöt. Säännöt ovat yksinkertaisia: lapset eivät koskaan saa paljastaa oikeita nimiään, puhelinnumeroitaan, sähköpostiosoitteitaan tai kouluaan Internetissä eivätkä lähettää valokuviaan ihmisille, joita he eivät tunne.

Lapsilla on usein hyvät vaistot, kun he ovat tekemisissä vieraiden kanssa kodin ulkopuolella, mutta Internetin keskustelupalstat ovat monimutkaisempia, ja siellä todellisen henkilöllisyyden voi salata. Karvas totuus on, että keskustelupalstan "ystävän" takaa saattaa olla saalistaja, joka haluaa "ystävystyä" lapsesi kanssa. Lasten ei koskaan pidä mennä tapaamaan ilman vanhempiaan ketään, jonka kanssa he ovat viestineet vain verkossa.

Kannusta lasta kertomaan kaikista uhkaavista ja ikävistä viesteistä, joita he saavat. Kannattaa opetella muutamia yleisimpiä keskustelupalstoilla käytettäviä lyhenteitä. ASL tarkoittaa "Age, Sex, Location" eli "ikä, sukupuoli ja paikkakunta" ja LMIRL tarkoittaa "Let’s meet in real life" eli tavataan oikeasti.

Teinien temput

Kun lapsista tulee teini-ikäisiä, he tarvitsevat enemmän tilaa ja yksityisyyttä. Silloin tarvitaan myös demokraattisempaa keskustelua siitä, mitä he tekevät Internetissä omassa huoneessaan suljetun oven takana. Internetistä nauttimiseen tulee liittyä myös vastuullisuus sekä henkilökohtaisella että sosiaalisella tasolla.

On väärin, että koululaiset kopioivat materiaalia Internetistä sen sijaan, että tekisivät itse läksynsä. Vanhempien on otettava puheeksi myös kopiosuojattujen elokuvien ja musiikin laiton lataaminen. Itse asiassa kaikki ilman lupaasi tapahtuvat Internet-lataukset, olipa kyse sitten ohjelmista, lisäosista tai peleista, uhkaa tietosuojaasi ja tietokoneesi tietoturvaa. Virukset ja vakoiluohjelmat leviävät usein suosittujen vertaisverkkojen kautta, joissa teinit jakavat digitaalisia sisältöjä ilmaiseksi sen sijaan, että ostaisivat niitä kaupasta.

On myös tärkeää keskustella teinien kanssa luottokorttien käytöstä taloudellisten katastrofien välttämiseksi. Ja ellet halua pornosivujen olevan lastesi seksuaalikasvatuksen tukijalka, ole itse helposti lähestyttävä tietolähde. Riippuvuus pornografiasta ja uhkapeleistä ovat yleisimpiä Internetiin liitetyistä ongelmista.

Verkkokiusaaminen ja järkyttävät videot ovat muita kasvavia haitallisia Web-trendejä. Julmien viestien, kiusallisten valokuvien ja äärisisältöjen lähettämisestä Internetiin on tullut suosittua ajanvietettä joillekin teini-ikäisille. Liikkeellä on käsitys, että verkossa "kaikki on sallittua" . Huvin vuoksi tai parin minuutin YouTube-kuuluisuuden takia nuoret tekevät asioita ajattelematta tietosuojaa tai tekojensa mahdollisesti vakavia oikeudellisia seurauksia. Kun vahingollinen materiaali on verkossa, sen leviämistä ei voi estää.

Vanhempien on toimittava yhdessä koulujen ja muiden tahojen kanssa näitä trendejä vastaan. Meidän on varmistettava, ettei lapsistamme tule verkkokiusaajia ja -rikollisia ja selitettävä miten toimia, jos joutuu ikävän huomion kohteeksi Internetissä. Nuorille on myös selitettävä, kuinka he voivat varmistaa itsensä ja perheensä tietosuojan verkossa. Verkkoon seksuaalisesti vihjailevia valokuvia lähettävillä kolmetoistavuotiailla ei ole henkistä kypsyyttä ymmärtää pidemmän aikavälin vaikutuksia, joita teolla voi olla heidän elämäänsä.

Tärkeät keskustelut

Nykyään Internet on joka paikassa. Lapset pääsevät verkkoon kodin, kaverien kotien, koulun, kirjaston ja Internetkahviloiden lisäksi myös matkapuhelimilla ja muilla laitteilla. Verkossa vietetyllä ajalla ja toiminnalla on myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia heidän elämäänsä.

Tietoturvaohjelmiston asentaminen kotitietokoneelle ja lapsilukkoasetusten säätäminen on vain osaratkaisu turvallisuuskysymyksiin, joita lapset kohtaavat Internetissä. Joskus saattaa olla tarpeen turvautua valvontaan ja vakoiluun, mutta tärkein tekijä lastemme verkkoturvallisuuden takaamisessa on heidän kanssaan kasvotusten käymämme keskustelut.

Luottamuksen saavuttaminen ja sopiminen Internetin turvallisesta käytöstä edellyttää keskustelua vanhempien ja lasten välillä. Jotta vanhemmat olisivat uskottavia ja heidän sanaansa uskottaisiin, heidän on hankittava tietoa ja suunniteltava Internetin käyttöä. Muuten riskinä on, että ensimmäisen digitaalisukupolven vanhemmat häviävät Internetille, mikä ei olisi yhtään siistiä.

Lähde: F-Secure

F-Securen Policy Manager 10 automatisoi tietoturvan hallinnan

Uusi Policy Manager 10 -versio säästää aikaa ja tehostaa merkittävästi päivittäisiä tietoturvarutiineja.

Kaikkien toimintojen yhdenmukaisuus, nopeus ja tehokkuus ovat olennainen osa yritysten tehokasta tietohallintoa. Uuden F-Securen Policy Manager 10 –ratkaisun toiminnot on automatisoitu tehostamaan kaikkia osa-alueita, mikä vähentää merkittävästi yritysten tietohallinnon työmäärää.

Policy Manager 10 automatisoi useat päivittäiset rutiinitoiminnot kuten käyttöönotettavien tietokoneiden suojaamisen ja käytöstä poistettujen koneiden irrottamisen hallinnan piiristä. Ratkaisun täysin uudistettu automaatio vähentää tietoturvan ylläpitäjien työkuormaa.

“Huipputason automatisoinnin ansiosta Policy Manager vähentää merkittävästi tietohallinnon manuaalista työmäärää ja säästää aikaa. Se on ihanteellinen hallinnointityökalu yrityksille, jotka voivat entistä paremmin hyötyä F-Securen palkituista* tietoturvaratkaisuista”, toteaa Solution Manager Esa Tornikoski F-Securesta.

3000 käyttäjän yritysympäristössä tehdyt testit osoittivat muun muassa, että tietoturvan tilannetiedon lataaminen vie vain kymmenesosan aikaa aiempaan versioon verrattuna. Testien mukaan myös päivittäinen manuaalinen työmäärä pienentyi huomattavasti. Kuukausitasolla tämä näkyi yhden päivän työajan säästönä käytöstä poistettujen laitteiden hallinnassa.

Policy Managerin keskitetyn hallinnan avulla valvojat voivat etätoiminnolla asentaa, määritellä ja seurata työasemien, palvelinten ja muiden suojattavien kohteiden tietoturvan tilaa yhdestä pisteestä. Policy Manager 10 sisältää useita ominaisuuksia, jotka lisäävät sekä tehokkuutta että suorituskykyä.

Automaattiset toiminnot uusien työasemien liittämiseen keskitettyyn hallintaan ja vanhojen poistamiseen
Active Directory -rakenteen monistaminen suoraan Policy Manager -hallintaan
Usean eri pääkäyttäjän tuki hallintaympäristössä (täydet tai lukuoikeudet)
Tehostettu suorituskyky uuden arkkitehtuurin ansiosta
Lisätietoja F-Secure Policy Manager 10 –ratkaisusta osoitteessa:

www.f-secure.fi/policymanager

10.9.2011

Yksityisyyden suoja

Yksityisyyden suoja on usein jätetty sosiaalisen median palvelun käyttäjän vastuulle. Tämän takia käyttäjän tulee heti rekisteröitymisen jälkeen muuttaa yksityisyyden suoja-asetukset halutulle tasolle.

Henkilöstöä voi ohjeistaa huolehtimaan yksityisyyden suojastaan esim. seuraavilla seikoilla:

1.Identiteettivarkauksien hankaloittamiseksi kannattaa tutustua tarkkaan käytettävän palvelun tarjoamiin yksityisyyden suoja-asetuksiin ja useimmissa tapauksissa säätää ne oletusasetuksia tiukemmiksi

2.Julkiset sosiaalisen median palvelut sisältävät erilaisia mekanismeja unohdetun salasanan palauttamiseen. Tulee miettiä tarkkaan, millaisia keinoja sallii salasanan palauttamiseksi. Esimerkiksi salasanan palauttamisen mahdollistavassa menetelmässä pitää välttää kysymyksiä tyyliin ”Mikä on lemmikkisi nimi?”, koska vastaus saattaa löytyä suoraan henkilön palvelussa kertomista tiedoista. Suositeltavampaa on käyttää salasanan palauttamista lähettämällä sen muuttamisen mahdollistava linkki käyttäjän oletussähköpostiosoitteeseen.

3.Tulee miettiä, kannattaako esim. omaa syntymäaikaa, -paikkaa ja muita osoitetietoja kertoa, koska todennäköisesti ne henkilöt, jotka kyseisiä tietoja tarvitsevat, tietävät ne muutenkin

4.Sosiaalisen median palveluihin kerrottavaa tietoa kannattaa harkita kuten suunniteltaessa työaseman vakiointia ja ohjelmistokannan minimointia (eli sallia työasemassa käytettäväksi vain ne sovellukset joita tarvitaan); sosiaalisen median palvelussa kerrotaan vain se, mikä on välttämätöntä palvelun toiminnan kannalta

5.Valokuvia julkaistaessa kannattaa kiinnittää huomio kuviin mahdollisesti liitettyihin paikkatietoihin.

Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta sosiaaliseen mediaan tallentamat tiedot voivat päätyä kolmansien osapuolien haltuun tai levitä hallitsemattomasti muissa Internetin palveluissa.

Mikä on sovellushaavoittuvuus?

Monet sekä palvelin- (server) että työasema- (client) sovellukset sisältävät haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat esim. käyttäjän koneen haltuunoton, haittaohjelmien levittämisen tai käyttäjän ohjaamisen saastuneille sivustoille.

Kilpailu ja tarjonta sosiaalisen median palveluissa kehittyvät nopeasti, mikä edellyttää nopeata palveluiden ja sovelluskehityksen tuotantomallia. Nopeatempoisessa sovelluskehityksessä tietoturvallisuus ja testaaminen yleensä kärsivät, jolloin palveluihin saattaa jäädä käytettävästä ohjelmointi tai sovelluspalvelinteknologiasta johtuvia haavoittuvuuksia.

Lisäksi selainohjelmistoissa ja niiden lisäohjelmistoissa saattaa esiintyä haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat edellä mainittujen riskien toteutumisen.

Lokakuussa 2010 julkaistiin uutinen Firefox-selaimen lisäosasta nimeltään Firesheep, joka kuuntelee verkkoliikennettä ja kaappaa sieltä sosiaalisen median palveluissa käytettäviä evästeitä mahdollistaen siten identiteettivarkaudet.

Mikä on lisenssi?

Lisenssi on ohjelmiston tai muun immateriaalioikeuden alaisen omaisuuden käyttöön oikeuttava sopimus. Tietokoneohjelmiston lisenssiksi ymmärretään yleensä lisenssipaperiin painettu, ohjelmiston rekisteröimiseksi tarvittava sarjanumero (lisenssinumero) ja sen mukana tulevat käyttöehdot.

Alkujaan lisenssi tarkoitti lupaa esimerkiksi kulkea toisen omistaman maa-alueen halki. Nykyään sana viittaa pikemminkin teoksen tai ohjelmiston tekijänoikeuksien haltijan määrittelyyn siitä, miten teosta saa käyttää, muunnella tai kopioida. Niin sanotut avoimen lähdekoodin tai vapaan sisällön lisenssit ovat viime aikoina yleistyneet reaktiona epäoikeudenmukaiseksi koetulle tiukalle lisensoinnille.

Lisenssin käytöstä mahdollisesti suoritettavaa korvausta kutsutaan lisenssimaksuksi tai rojaltiksi.

Erilaiset lisenssit:

Tekijänoikeus - Oletusarvoinen käyttölisenssi, joka on kaikilla teoskynnyksen ylittävillä teoksilla. Tekijänoikeus vaihtelee maittain jonkin verran, mutta lähtökohtaisesti sallii yksityiskäytön, ei muuta.

Creative Commons - Maailmalla suosituin avointen sisältöjen lisenssi.

Public domain - Tekijä luopuu kaikista oikeuksista. Tuotetta voi käyttää ja kopioida vapaasti. Tuotetta voi myydä maksua vastaan. Tuotteen tai sen osan voi lisätä johonkin toiseen tuotteeseen.

Shareware - Käyttäjät saavat kokeiltavaksi esittelyversion. Kun kokeiluaika on päättynyt, kokeilijan tulee päättää aikooko hän käyttää jatkossa ohjelmaa vai ei. Jos hän päättää jatkaa käyttöä, se on rekisteröitävä (tyypillisesti maksullinen).

Freeware - Tuotetta saa käyttää vapaasti.

GNU General Public License (GPL)

GNU Lesser General Public License (LGPL)

Mozilla Public License (MPL) 1.0 ja 1.1

BSD-lisenssi

Microsoft Public License (Ms-PL)

Microsoft Reciprocal (Ms-RL)

IBM Public License

Intel Open Source License

Apple Public Source License

Nokia Open Source License

Sun Industry Standards Source License

Sun Public License

Mikä on lähdekoodi?

Lähdekoodilla tarkoitetaan ohjelmoinnissa tietokoneohjelman tekstimuotoista ohjelmointikielistä listausta. Useimmilla ohjelmointikielillä työskennellessä ohjelman lähdekoodi on käännettävä kääntäjäksi kutsutulla tietokoneohjelmalla ensin suoritettavaan muotoon ennen kuin se voidaan ajaa. Ennen varsinaista suorituskelpoista ohjelmaa lähdekoodi käännetään objektimuotoiseksi ohjelmaksi. Tähän objektimuotoiseen ohjelmaan linkitetään valmiit kirjastomoduulit ja tuloksena syntyy suorituskelpoinen ohjelma.

Lähdekoodia voidaan suorittaa myös tulkkausperiaatteella. Tulkkauksessa lähdekoodia luetaan ja suoritetaan yksi lauseke kerrallaan. Tämä tapa on huomattavasti hitaampi suorituksessa, mutta etuna on aikaavievän käännöksen poisjäänti. Tulkkaavaa suoritusta voidaan käyttää ohjelman kehitystyössä ja protoilussa, jossa tärkeintä on valmiin toimivan prototyypin nopea kokeilutestaus kehityksen lomassa.

Lähdekoodia muokataan yksinkertaisella editoriksi kutsutulla tekstitoimittimella. Editorin tärkeimpiä ominaisuuksia on, että se ei lisää tavallisen tekstinkäsittelyohjelman ohjauskoodeja tekstin sekaan (joita kääntäjä ei osaa käsitellä).

Ohjelmakoodia kirjoitetaan myös ohjelmankehitysympäristöissä. Niissä on monia ohjelmointia helpottavia ja nopeuttavia automatisoituja rutiineja. Tällaisia ovat esimerkiksi virheiden paikallistaminen, kirjastomoduulien ennakoiva kirjoitus, debuggaus, versionhallinta ja suoritusnopeuden profilointi.

3.9.2011

Sosiaalisen median haittaohjelmat

Koska sosiaalisen median palveluiden käyttäjämäärä kasvaa nopeasti, tarjoaa se väärinkäyttäjille otollisen alustan yrittää nopeasti levittää uusia haittaohjelmia mahdollisimman monen käyttäjän tietokoneisiin. Haittaohjelmariski koskee erityisesti sellaisia sosiaalisen median palveluita, joissa palvelun käyttäminen edellyttää www-selaimessa ohjelmakoodin suorittamista. Sen sijaan esim. pelkästä tekstisisällöstä koostuvat palvelut muodostavat pienemmän haittaohjelmariskin.

Sosiaalisessa mediassa haittaohjelmien levittäminen on helpompaa seuraavista syistä:

1. Mikäli henkilö saa viestin sosiaalisen median kautta ystävältään, työtoveriltaan tai muuten tutunoloiselta lähettäjältä, se saatetaan kuvitella turvallisemmaksi kuin suoraan sähköpostitse saapuva vastaavanlainen, muuten tietosisällöltään epäilyttävä viesti. Tämä koskee erityisesti yhteisöpalveluita.

2. Useissa palveluissa viitataan uutisiin tai muihin keskusteluissa esillä oleviin asioihin käyttämällä url-osoitteen lyhennyspalveluita kuten bit. ly tai tinyurl.com. Näiden tarkoitus on säästää tilaa niissä sosiaalisen median palveluissa, joissa päivityksen merkkimäärä on rajoitettu (esim. Twitter). Haittapuolena on se että linkkiä napauttava ei pysty näkemään ennen osoitteessa vierailua, mihin osoitteeseen hänet johdatetaan. Tällöin on myös vaikea arvioida millaisia mahdollisia haittaohjelmia kyseiseltä www-sivulta yritetään koneelle upottaa.

On myös huomattava että url-osoitteen lyhennyspalvelun luotettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Väärinkäyttäjä voi muuttaa aiemmin turvallisen ja oikean linkin ohjautumaan haitalliseen osoitteeseen.

3. Sosiaalisen median palveluntarjoaja ei välttämättä ole kiinnittänyt tarpeeksi huomiota oman palvelun tietoturvallisuuteen ja palvelussa voi olla tietoturva-aukkoja, jotka mahdollistavat käyttäjän koneen saastuttamisen.

4. Perinteisten haittaohjelmien rinnalle on noussut kokonaan uusi uhka, joka on käytetyimpien sosiaalisen median palveluita taidokkaasti hyödyntävät haittaohjelmat. Niiden tarkoituksena on ohjata käyttäjä hyökkääjän ylläpitämään palveluun käyttäen hyväksi henkilön luottamusta omaan verkostoon.

Sosiaaliseen mediaan liittyvät tietoturvariskit

Sosiaalisen median tietoturvaongelmat syntyvät pääosin perinteisten tietoturvauhkien ja uusien toimintamallien ja palveluiden yhdistelmänä. Sosiaalinen media ei toistaiseksi ole tuonut varsinaisesti uusia tietoturvauhkia, mutta sosiaalisen median toimintaperiaatteen luonteesta johtuen ilmenevät tietoturvauhat eri tavalla kuin perinteisessä mediassa. Toimintaperiaatteisiin kohdistuvat tietoturvauhat korostuvat erityisesti yhteisöpalveluissa.

Keskeisimmät tietoturvauhat perustuvat sekä käyttäjän omaan toimintaan että ammattimaiseen ja suunniteltuun toimintaan, jossa rikolliset, ääriryhmät tai valtiot pyrkivät esim. saamaan haltuunsa tietoa (luottokortti- ja henkilö- tietoja, yrityssalaisuuksia, valtiosalaisuuksia), vaikuttamaan päätöksentekoon (kuluttajien, yritysjohdon, valtionjohdon) tai tahraamaan organisaatioiden tai ihmisten mainetta.

Ammattirikolliset hakevat taloudellista etua hyödyntämällä sosiaalisen median palveluita ja niiden kautta levitettäviä haittaohjelmia, jotka mahdollistavat esim. käyttäjän tietokoneen etähallinnan ja käyttämisen rikollisjärjestön haluamaan käyttötarkoitukseen. Rikollisjärjestön ylläpitämä, jopa (sadoista) tuhansista kaapatuista tietokoneista koostuva ns. botnet-verkko voi toimia tehokkaana roskapostipalvelinympäristönä, huijaus-verkkopalveluna, kohdistettuja palvelinestohyökkäyksiä suorittavana verkkoalustana, palveluihin eri salasanayhdistelmiä kokeilevana, tietomurtautumista yrittävänä verkostona tai salasanoja matemaattisesti murtavana laskentakeskuksena. Erityisen vaarallisia ovat sellaiset organisaatioon kohdennetut hyökkäykset, joissa käytetään tarkoitusta varteen räätälöityä haittaohjelmaa, joita organisaation käyttämät torjuntajärjestelmät eivät tunnista.

Iphonen käyttöönotto

Siirtyessäsi käyttämään iPhone 4 ja mikro-SIM-korttia tallenna yhteystietosi ensin esim. iTunesiin ja tee kortinvaihto sen jälkeen. Aktivoidessasi uuden mikro-SIM-kortin käyttöön voit siirtää yhteystiedot iTunesista uuteen puhelimeesi.

Iphone 4

Iphone 3GS

Laitteen aktivointi

Laite on aktivoitava ensimmäisellä käyttökerralla. Tätä varten tarvitset tietokoneen, internetyhteyden ja iTunes-ohjelman.

- Aktivointiin tarvitaan iTunesin versio 7.7 tai uudempi. Asenna tietokoneellesi uusin iTunes-ohjelma. Laita sim-kortti puhelimeen ja kytke laitteeseen virta. Huomaathan, että laitteeseen on laitettava se SIM-kortti, jolla sitä tullaan käyttämään. Mikäli vaihdat laitteeseen toisen Soneran sim-kortin, laite on aktivoitava uudelleen.

- Jos sim-kortilla on pin-kysely päällä, valitse näytöltä Avaa ja syötä pin-koodi.

- Kytke laite tietokoneeseen pakkauksessa olleella USB-kaapelilla. iTunes -ohjelma käynnistyy automaattisesti noin 30 sekunnin kuluessa. Varmista, että tietokoneella on internetyhteys käytössä.

Puhelin on valmis käytettäväksi, kun Sonera-teksti ilmestyy näytön vasempaan yläkulmaan.
iPhone toimii myös muilla Soneran SIM-korteilla. Huomaathan, että puhelin on aktivoitava uudelleen, aina kun vaihdat SIM-kortin.

Laitteen toiminnot


Vastaaja

Vastaajanumeron määrittäminen
- Mene puhelintilaan
- Valitse näppäimistö
- Näppäile **5005*86*vastaajanumero# (esim. +358420123456)
- Plus-merkin saat näkyviin, kun painat nolla-näppäintä vähän aikaa pohjassa
- Paina soita-näppäintä

Vastaajanumeron poistaminen
- Mene puhelintilaan
- Valitse näppäimistö
- Näppäile ##5005*86#
- Paina soita-näppäintä

Vastaajaan soittaminen
- Mene puhelintilaan
- Paina Puheposti-kuvaketta


Internet-jako

Internet-jako tarkoittaa sitä, että voit käyttää iPhonea modeemina.

- Valitse iPhonesta Asetukset > Yleiset > Verkko > Internet-jako
- Kytke internet-jako päälle
- Yhdistä iPhone tietokoneeseen joko USB-kaapelilla tai bluetoothin kautta


Lähde: Sonera.fi

Selvitä Windows-koneen hidastajat

Spotlight for Windows on näppärä ja monipuolinen diagnostiikkatyökalu. Ohjelman valmistaja Quest Software myy tuotteen huomattavasti monipuolisempaa kaupallista versiota myös vaativaan yritystyskäyttöön.

Spotlight for Windowsin käyttöön ja ominaisuuksiin voi tutustua helposti ilmaisen ilmaisohjelman avulla. Se ei ole ominaisuuksiltaan kaupallisen ohjelman tasoa, mutta osaa silti näppärästi tarkkailla järjestelmän tilaa ja toimintaa.

Spotlight for Windowsin etu on havainnollinen, graafinen käyttöliittymä, jossa on värikästä grafiikkaa ja animaatioita. Animaatioiden avulla havainnollistuvat erityisesti ohjelmien datavirrat, joiden avulla on helppo metsästää järjestelmän pullonkauloja.

Ilmaisversio sisältää tuoteavaimen, joka toimii yhden vuoden asennuspäivästä lukien. Uuden avaimen ohjelmalle voi noutaa maksutta valmistajan kotisivulta. Ilmaisversion huono puoli on rajoittuneisuus, sillä usemmat kaupallisen version ominaisuudet on karsittu pois.

Lataa sovellus tästä linkistä

Lähde: Tietokone.fi

Windows 7 -tietokoneesta wlan-tukiasema

Yhä useampi kodin viihde- tai mobiililaite tukee langattomia lähiverkkoja. Jos kotona ei ole langatonta tukiasemaa, voi sellaisen tehdä esimerkiksi kannettavasti tietokoneesta.

MaryFi on ilmaisohjelma, jonka avulla Windows 7 -tietokoneella voidaan ajaa ohjelmallista wlan-tukiasemaa. Ohjelmaa ajettaessa muut laitteet voivat kytkeytyä verkkoon kuten normaaliin, oikeaan tukiasemaan.

Kannettavan tietokoneen toinen verkkoliitäntä voidaan jakaa langattomaan verkkoon, jolloin asiakaslaitteille on mahdollista tarjota myös verkkoyhteys.

Ohjelman käyttö on helppoa, joten tukiaseman pystytys onnistuu myös tavallisilta peruskäyttäjiltä.

Lataa sovellus tästä linkistä

Lähde: Tietokone.fi

Näin hävität paikannustiedot iPhonesta

Älypuhelimien paikannustietojen keruusta nousi melkoinen soppa. Apple vastasi kohuun tuomalla pikavauhtia ohjelmistopäivityksen iOS:aan. Päivityksen myötä paikkatietojen keruusta huolestuneet voivat hävittää iPhonesta helposti kaiken sijaintitiedon.

Paikkatietojen keräämisestä nousi häly, kun tietokoneen iTunesin varmuuskopioista löytyi jopa vuoden ajalta paikannustietoa sisältävä tiedosto. Asiaa käsitellään vielä oikeuskäsittelyissä, mutta paikannustiedoista huolestuneet voivat heti hävittää tietokoneelta ja iOS-laitteesta kaikki paikannustiedot. iOS 4.3.3:een päivitetty laite ei enää varmuuskopioi paikannustietoja sisältävää tiedostoa tietokoneeseen, kun se synkronoidaan iTunesin kanssa.

Päivityksen jälkeen iOS tallentaa edelleen paikannustietoja, mikäli laitteessa on sijaintipalvelut käytössä. Mutta muutoksena paikannustiedot säilyvät muistissa vain noin viikon verran. Paikannustietoja hyödynnetään iPhonen gps:n tukena, nopeuttamassa paikannusta. Tiedot lähetetään myös Applella ja niitä tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa myös liikennetietojen keruussa, mutta Apple vakuuttaa, että tiedot lähetetään suojattuna ja anonyymisti.

Jos ei halua lainkaan iPhonen muistavan sijaintia, asetuksista voidaan asettaa sijaintipalvelut kokonaan pois päältä hetkeksi. Valinta on ollut myös aiemmin mahdollinen, mutta bugin takia iOS säilytti edelleen paikannustiedot välimuistissa. iOS 4.3.3:ssa tiedot hävitetään kuitenkin heti, kun Sijaintipalvelut sammutetaan. Sijaintipalveluiden pitäminen sammutettuna estää kuitenkin iPhonen gps:n käytön ja esimerkiksi kadonneen iPhonen paikannuksen Applen Etsi iPhone -palvelulla.

iOS 4.3.3 on saatavana iPhone 4:lle, 3GS:lle, iPadeille ja kolmannen ja neljännen sukupolven iPod toucheille iTunes-ohjelman kautta. Päivityksessä korjataan ainoastaan paikannukseen liittyviä bugeja, eikä mukana ole tyypilliseen tapaan muita korjauksia tai uusia ominaisuuksia.

Lähde: Tietokone.fi

Mikä on Java?

Java on Sun Microsystemsin kehittämä laaja teknologiaperhe ja ohjelmistoalusta, johon kuuluu muun muassa laitteistoriippumaton oliopohjainen ohjelmointikieli sekä ajoaikainen ympäristö virtuaalikoneineen ja luokkakirjastoineen. Sun on ilmoittanut Javan julkaisusta vapaana ohjelmistona GNU GPL -lisenssillä. Java-alusta on käytössä noin 3,8 miljardissa laitteessa matkapuhelimista supertietokoneisiin.

Java on saanut nimensä Jaavan saaren (Indonesiassa) mukaan, sillä kyseisellä saarella tuotetaan kahvilajia, jota Java-kielen kehittäjät nauttivat suuria määriä kieltä suunnitellessaan ja toteuttaessaan. JavaScript puolestaan on saanut nimensä Java-kielen suuresta suosiosta. JavaScript ei muilla tavoin liity mitenkään Javaan.

Kehitysympäristö

Javaan kuuluu ohjelmointikieli, josta on julkaistu eri versioita kehitysympäristön (Java Development Kit; JDK) kehittymisen myötä. Kehitysympäristöön kuuluu kääntäjä (javac) ja muut kehitystyökalut (jar, javadoc, jdb). Kehitysympäristö sisältää myös täydellisen ajoympäristön (Java Runtime Environment; JRE), joka tarvitaan käännettyjen ohjelmien ajamiseen. Ajoympäristö sisältää virtuaalikoneen (Java Virtual Machine; JVM), joka on JRE:n versiosta 1.2 (joulukuu 1998) lähtien sisältänyt ajonaikaisen käännöksen konekielelle (just-in-time compiler; JIT). Ajoympäristöön kuuluvat myös luokkakirjastot, jotka ovat nekin saaneet lisää ominaisuuksia Javan kehittymisen myötä. Java 1.2 brändättiin suurten muutosten vuoksi nimellä Java 2. Java 2 -nimeä ei kuitenkaan käytetty markkinoinnissakaan kovin kauaa, sillä jo Java 1.5 brändättiin Java 5:ksi.

Ajoympäristö on nykyisin jaettu kolmeen osaan.
- Java Standard Edition (Java SE) sisältää yleiset ominaisuudet, graafiset käyttöliittymät, tietokanta- (Java Database Connectivity; JDBC) ja perus-XML-rajapinnat.

- Java Enterprise Edition (Java EE) on tarkoittu palvelinsovellusten kehittämiseen ja ajamiseen ja sisältää mm. nimeämis- ja hakemistopalvelut (Java Naming and Directory Interface; JNDI), komponenttirajapinnan (Enterprise Java Beans; EJB), servlet- ja portlet-määrittelyt, JSP (JavaServer Pages) ja muita web-palvelintekniikoita.

-Java Micro Edition (Java ME) on tarkoitettu teholtaan rajoittuneiden laitteiden ohjelmointiin, kuten matkapuhelimiin ja digibokseihin (Multimedia Home Platform; DVB-MHP). J2ME eroaa merkittävästi muista ympäristöistä ja käyttää rajoitetumpaa virtuaalikonetta (K Virtual Machine; KVM) ja jättää toteuttamatta joitain kielen ominaisuuksia (kuten liukuluvut ja luokkien purkajat). Java ME on edelleen jaettu konfiguraatioihin ja profiileihin laitteiden ominaisuuksien mukaan.

Mikä on mobiilipalvelu?

Mobiilipalvelu on langattomasti tarjottava verkkopalvelu. Erilaisia mobiilipalveluita ovat langattomat puhelut (GSM), tekstiviestit, multimedia- eli MMS-viestit sekä WAP- ja Internetpalvelut.

Mobiilipalvelussa on jollain tavalla otettu huomioon langattoman tiedonsiirtokaistan ja mobiilipäätelaitteen rajoitukset. Tällaisia rajoituksia ovat esimerkiksi tiedonsiirtokaistan kapeus ja epävarmuus, päätelaitteen näytön koko ja värimäärä, sekä laitteeseen integroidun näppäimistön koko.

Matkapuhelimien ja langattomalla verkkoyhteydellä varustettujen kannettavien tietokoneiden ja kämmentietokoneiden yleistyessä mobiilipalvelujen tarjonta on kasvamassa. Palvelujen yleistymistä on kuitenkin haitannut niiden kalleus, sekä se, että niiden käyttö on usein ollut hankalaa.

Koska laite, jolla mobiilipalveluita käytetään, on yleensä käyttäjänsä mukana, hyvä mobiilipalvelu voi tarjota käyttäjälleen henkilökohtaisuutta, paikallisuutta ja ajankohtaisuutta.