Nuorten netiketti - muista omat oikeutesi netissä

Netti on mahtava juttu! Netissä on mukava hengailla kavereiden kanssa, etsiä tietoa, pelailla, tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia. Jokaisella on myös netissä oikeuksia, joita ei saa loukata. Lue nämä oikeudet ja pohdi, käytätkö sinä nettiä fiksusti ja turvallisesti.

Verkkokaupan perustaminen - lue tämä ennen perustamista

Ohjelmiston valitseminen. Ensimmäiset tärkeät päätökset on tehtävä jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeimpien joukossa on verkkokaupan takana pyörivän ohjelmiston valitseminen.

Kotisivujen teko

Ohessa on lyhyt katsaus nettisivujen luomiseen. Tälle sivulle listasin asioita joita vaaditaan ja joista on lähdettävä liikkeelle. Jos olet aloittelija ja HTML-koodi sinulle ei ole tuttua, niin listasin myös useita paikkoja, josta saa hyvännäköisiä nettisivuja ilmaiseksi!

Perustietoa informaatioteknologiasta

Internet on maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko, jonka tunnetuin käyttömuoto on www eli web (World Wide Web). Vaikka vasta www teki internetistä suuren yleisön tunteman ja käyttämän, www on siis vain osa internetiä.

Mikä on internet?

Tarkalleen ottaen internet on kansainvälinen tietokoneverkosto, joka on muodostettu tiedonvälitystä varten. Nimi "internet" tulee sanoista international eli kansainvälinen ja network eli verkko tai verkosto.

18.12.2012

Mikä on ohjelmointikielen kääntäjä

Ohjelmointikielen kääntäjä on tietokoneohjelma, joka luo tietokoneohjelman ohjelmointikielisen lähdekoodin perusteella konekielisen ajettavan binääritiedoston (eli kääntää ohjelman). Kääntäminen on siis muunnos, jossa ihmiselle helpossa muodossa oleva lähdekoodi muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon.

Proseduraalisen tietokoneohjelman käännös sisältää vaiheet: 1) selaus, 2) jäsennys ja 3) koodin luonti. Selauksessa lähdekielisestä ohjelmatekstistä selataan ns. tokeneita. Jäsennyksessä luodaan löydetyille tokeneille semanttinen merkitys. Tässä yhteydessä tulee esille ohjelmointikielen kielioppi. Koodin luonnissa luodaan konekielinen ohjelma sekä varataan muuttujille ja ympäristöasetuksille muistialueet. Selausvaiheessa löydettyjä tietokoneohjelman virheitä sanotaan syntaktisiksi virheiksi. Jäsennysvaiheessa löydettyjä virheitä sanotaan semanttisiksi virheiksi.

Tietokoneen suoritin suorittaa konekieltä, joka koostuu erittäin yksinkertaisista ohjeista mallia "Laita muistipaikkaan 10 muistipaikan 14 sisältö miinus muistipaikan 12 sisältö. Jos muistipaikan 10 sisältö on alle 5000, hyppää kohtaan...". Tietokonetta ohjelmoidaan kielellä, joka voi näyttää esimerkiksi tältä: "rahaa := palkka-verot; if rahaa<5000 goto hyppy;".

Kääntäjä lukee jollakin ohjelmointikielellä kirjoitetun lähdekoodin kerralla kokonaan muistiin ja tekee siitä konekielisen version. Tulkki sen sijaan lukee lähdekoodia komennon kerrallaan, suorittaa sen ja siirtyy sitten seuraavalle riville. Analogia luonnollisen kielen kääntäjään ja tulkkiin on ilmeinen.

Joskus ohjelmat käännetään ensin kääntäjällä tavukoodiksi, jonka sitten suorittaa yksinkertainen tulkki. Näin saavutetaan sekä kääntäjän että tulkin etuja. Tyypillisesti tällä tavalla suoritettavia ohjelmointikieliä ovat Java, Python, Ruby ja PHP.

Käännöksen vaiheet

Kääntäjän etuosa jaetaan usein selaajaan (engl. scanner) ja jäsentimeen (engl. parser). Selaaja tunnistaa ohjelmointikielestä alkionimet (engl. token) esimerkiksi säännöllisten lausekkeiden avulla. Jäsennin (myös jäsentäjä) tunnistaa kielen rakenteen vaikkapa sisäkkäisiä rakenteita tunnistavan LR-jäsennystä (left-right, eli läpikäynti vasemmalta oikealle, ymmärtäminen oikealta vasemmalle) käyttäen. Myös LL-jäsennystä käytetään sen yksinkertaisuuden vuoksi, mutta sellaisen avulla ei voida jäsentää kieltä, missä esiintyy nk. vasen rekursio. Esimerkiksi kielioppisääntöön

A ::= A + B

ei voida soveltaa LL-jäsentäjää, koska se joutuisi ikuiseen rekursiosilmukkaan - aliohjelmakutsut menisivät seuraavaan tapaan:

ParseA()
ParseA()
ParseB()
# tee jotain A + B:lle

Unix-maailmassa perinteinen työkalu selaajien tekemiseen on Lex ja jäsentimien tekemiseen Yacc.

Kolmas käännösvaihe on semanttinen (eli merkityksen) analyysi. Tässä vaiheessa tutkitaan mm. muuttujien ja metodien nimet, tyypit ja niiden käytön oikeellisuus.

Mikä on ohjelmointirajapinta

Ohjelmointikielen kääntäjä on tietokoneohjelma, joka luo tietokoneohjelman ohjelmointikielisen lähdekoodin perusteella konekielisen ajettavan binääritiedoston (eli kääntää ohjelman). Kääntäminen on siis muunnos, jossa ihmiselle helpossa muodossa oleva lähdekoodi muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon.

Kuvaus

Yksi ohjelmointirajapinnan päätarkoituksista on tarjota käyttömahdollisuus yleisimmille toiminnoille. Käyttöliittymä voi esimerkiksi tarjota ohjelmointirajapinnan ikkunoiden tai kuvakkeiden piirtoon, ja tietokanta taas rajapinnan kyselyiden läpiviemiseksi. Ohjelmointirajapinta liitetään hyvin usein osaksi SDK:ta (Software development kit).

Hyvä ohjelmointirajapinta sisältää abstraktin kerroksen, niin kutsutun "mustan laatikon", jonka avulla ohjelmoijan ei tarvitse tietää rajapinnan alaisista menetelmistä. Tämän avulla rajapinta voidaan pitää "alaspäin yhteensopivana", eli ohjelmointirajapinnan toimintaa voidaan tehostaa ilman, että ohjelma, joka käyttää rajapintaa, häiriintyisi siitä.

Ohjelmointirajapintojen julkaisukäytännöistä erottuu kaksi erilaista tapaa:
1. Ohjelmointirajapintaa ei julkaista tai se julkaistaan tietyin rajoituksin. Esimerkiksi Sony julkaisi PlayStation 2 -rajapinnan vain lisensoiduille pelien tekijöille. Sony halusi määrätä, ketkä ja kuinka moni saa valmistaa pelejä pelikonsoliin, ja hyötyä pelin tekijöistä rahallisesti.
2. Täysin tai lähestulkoon avoin ohjelmointirajapinnan julkaisu, esim. Microsoft, joka julkaisee useimmat rajapinnoistaan kaikkien käytettäväksi, mahdollistaen tietokoneohjelmien kehittämisen etenkin Windows-käyttöjärjestelmälle.

Mikä on WordPress

WordPress (lyhennettynä WP) on blogien luomiseen ja ylläpitoon tarkoitettu, avoimeen lähdekoodiin perustuva sisällönhallintaohjelmisto. WordPress on kirjoitettu PHP-kielellä ja se käyttää tietojen tallentamiseen MySQL-tietokantaa, joten se tulee asentaa palvelimelle.

Historia

WordPressin edeltäjä oli b2/cafelog. Toukokuussa 2003 b2/cafelogilla luotuja blogeja arvioitiin olleen noin 2 000. Myös b2/cafelog oli ohjelmoitu PHP:llä ja se käytti MySQL-tietokantaa. Ohjelmiston pääkehittäjä oli Michel Valdrighi. WordPressin ohella b2/cafelogista haarautui toinenkin vielä nykyisin aktiivisesti kehitteillä oleva blogiohjelmisto, b2evolution.

WordPressia on kehitetty vuodesta 2003 asti. WordPress-nimen keksi pääkehittäjä Matt Mullenwegin ystävä Christine Selleck.

Vuonna 2005 julkaistujen versioiden 1.5 ja 2.0 myötä WordPressiä alettiin pitääkenen mukaan? sisällönhallintajärjestelmänä, pitkälti ns. staattisten sivujen ja kehittyneen pohjatiedostojärjestelmän vuoksi. Versio 2.7:n myötä WordPressiin tuli mm. lisäosien automaattinen asennus ja kokonaan uudistettu hallintapaneeli. WordPress on saatavilla myös älypuhelimille, kuten iPhonelle ja Samsung Galaxy S:lle.

Kesäkuussa 2010 julkaistusta versiosta 3.0 alkaen WordPressissä on ollut sisäänrakennettu tuki useiden blogien ylläpitoon. Ennen 3.0:n julkaisua kahden tai useamman blogin luonti edellytti joko erillisiä WordPress-asennuksia tai WordPressin varsinaisesta koodikannasta haarautetun WordPress MU:n käyttöä. 3.0:n tuki useammille blogeille periytyy WordPress MU:sta.

WordPressin ominaisuuksia

- Tuottaa standardeja noudattavaa XML-, XHTML-merkkausta ja CSS-muotoiluja.
- Integroitu linkkienhallinta
- Hakukoneystävällinen osoiterakenne
- Oikoluku
- Monipuolinen lisäosarajapinta
- Paluuviitteet (Trackback ja Pingback)
- Staattiset sivut
- Kävijöiden esto IP-osoitteen mukaan
- Tuki avainsanoille
- Käyttäjäryhmät

Kehittäjät

Ohjelmiston kehittämistä ohjaavat:
Ryan Boren
Mark Jaquith
Matt Mullenweg
Peter Westwood

Mikä on makro

Makro on tietokoneohjelmien erityinen laji. Makroja käytetään ohjaamaan sovellusohjelman toimintaa eli sovellus saadaan makrojen avulla suorittamaan tietyt tehtävät käyttäjän puolesta.

Yksinkertaisimmillaan makro on tallennettu ja nimetty sarja näppäimistöltä annettuja komentoja, joka voidaan suorittaa kutsumalla sitä annetulla nimellä. Makrot voidaan myös liittää tiettyyn näppäimeen tai useimmiten näppäinyhdistelmään. Tällainen yksinkertainen makro siis automatisoi käyttäjän ohjelmalle suorittaman rutiinitoimenpiteen. Näitä makroja kutsutaan näppäimistömakroiksi.

Makroihin voidaan tallentaa tai ohjelmoida myös hiirikomentoja, jolloin tuloksena on hiirimakro.

Makrojen ohjelmointiin käytettävät ohjelmointikielet voivat joko käsittää vain suppean joukon näppäimistöltä annettavia komentoja vastaavia koodeja tai ne voivat olla täysin kehittyneitä lausekieliä, jolloin niillä voidaan ohjelmoida kokonaisia sovelluksia.

Esimerkiksi Microsoft Officeen sisältyvä VBA-ohjelmointikieli (Visual Basic for Applications) on kehittynyt yksittäisissä Microsoftin toimisto-ohjelmissa käytetyistä makrokielistä ja korvannut ne.

Makrokielten monipuolistuminen on lisännyt niiden väärinkäytön mahdollisuuksia: voidaan luoda makroviruksia eli haittaohjelmia, jotka on ohjelmoitu käyttäjän huomaamatta toimiviksi makroiksi.

Makroja käytetään myös tietokonepeleissä, kuten verkkoroolipelissä World of Warcraft.

Mikä on WiFi

WLAN (lyhenne sanoista wireless local area network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Useimmiten WLAN-termiä käytetään tarkoittamaan IEEE 802.11 -standardia, mutta myös ETSI:n HiperLAN-standardi on langaton lähiverkko. HiperLAN-standardin eri versiot eivät kuitenkaan ole yleistyneet, joten yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g, jonka radiorajapinnan maksimisiirtonopeus on 54 Mbps.

Nimet ja termit

WLAN-tuotteista käytetään usein kaupallista nimitystä Wi-Fi. Wi-Fi on Wi-Fi Alliancen tavaramerkki, jota jäsenet käyttävät määritellyn laatutason symbolina. Wi-Fi Zone -logolla merkityssä paikassa on tarjolla langaton lähiverkko, johon voi liittyä Wi-Fi-yhteensopivalla päätelaitteella. Wi-Fi Alliance kiistää tavaramerkin olevan lyhenne sanoista "Wireless Fidelity", vaikka järjestö käytti alkuvaiheessa logon yhteydessä slogania "The Standard For Wireless Fidelity". Eräs perustelu Wi-Fi-tavaramerkin käyttöönotolle oli samankaltaisuus menestyneen Hi-Fi-tavaramerkin (High Fidelity) kanssa.

IEEE 802.11

IEEE 802.11 on IEEE:n standardi langattomille WLAN-lähiverkoille. Varsinkin alkuaikoina käytettiin usein nimitystä langaton Ethernet, koska tekniikka on läheistä sukua Ethernetille (802.3). Tällä hetkellä suosituimmat IEEE 802.11 -sarjan standardit ovat 802.11a (54 Mbps), 802.11g (54 Mbps) ja 802.11n (600 Mbps).

Käyttötavat

asennetaan tukiaseman kanssa radioteitse kommunikoiva lähetin-vastaanotin. Se voi olla esimerkiksi PCI-verkkokortti pöytätietokoneeseen, PCMCIA-kortti yleensä kannettavaan tietokoneeseen tai USB:llä molempiin kytkettävissä oleva erillinen lähetin-vastaanotin. Nykyään kannettavissa tietokoneissa on lähes aina WLAN-lähetin-vastaanotin sisäänrakennettuna. Samoin monissa ADSL-modeemeissa on sisäänrakennettu WLAN-tukiasema.

WLAN-laitteiden lisäksi myös muut kotitalouslaitteet hyödyntävät lisenssivapaita radiotaajuuksia langattomassa tiedonsiirrossa. Samalla radiotaajuusalueella toimivat laitteet häiritsevät toisiaan tai pahimmillaan estävät toistensa käytön. Esimerkkejä tällaisista laitteista ovat langattomat multimedialaitteet kuten TV-kuvan langattomat siirtolaitteet.

Kunnat, kaupungit ja elinkeinonharjoittajat tarjoavat yhteyspisteitä

WLAN-tukiaseman liittäminen jo olemassa olevaan kiinteään tietoliikenneverkkoon on periaatteessa yksinkertaista ja edullista, joten jotkut elinkeinonharjoittajat, kuten ravintolat ja kahvilat tai lentoasemat, tarjoavat joko maksutta tai maksua vastaan asiakkailleen WLAN-palvelua käytettäväksi esimerkiksi kannettavilla tietokoneilla, kämmentietokoneilla ja älymatkapuhelimilla. Myös kunnat ovat avanneet avoimia verkkoja, jotka voivat teoriassa kattaa kunnan taajamat, kirjastot tai koulut. Näitä Wi-Fi- tai WLAN-hotspoteiksi kutsuttuja yhteyspisteitä tarjotaan jatkuvasti lisää, ja kokeilut myös julkisissa kulkuneuvoissa ovat käynnissä.

Langattoman verkon perustamisen kokonaiskustannuksesta laitteiden osuus on yleensä pieni, joten säästäminen tehdään verkon suunnittelussa ja rakentamisessa sekä ylläpidossa. Verkkojen tietoturva, kattavuus, nopeus ja luotettavuus vaihtelee.

Joissain kaupungeissa on WLAN-verkkotoiminta aloitettu ja lopetettu jo vuosia sitten. Joissain kaupungeissa toimintaa laajennetaan. WLAN-liiketoiminta on useissa operaatioissa havaittu haastavaksi, ja tänään kasvavat verkot ovatkin usein veronmaksajan maksamia verkkoja.

Operator WLAN

Operator WLAN (oWLAN, OWLAN, WLAN Offloading) on järjestelmä, joka yhdistää matkapuhelinverkkojen (esim. GSM) tilaajatunnisteen (IMSI) WLAN-tekniikkaa käyttäviin verkkoihin. Tämä mahdollistaa verkkovierailun (engl. roaming) sekä laskutuksen hallinnoinnin. Teleoperaattorit tutkivat 2000-luvun alussa OWLAN-järjestelmien kaupallista hyödyntämistä, mutta OWLAN ei kuitenkaan koskaan osoittautunut kannattavaksi liiketoimintamalliksi. OWLAN:n sijasta, kuluttajat useimmiten yhdistävät matkapuhelimensa tietoverkkoon joko nopealla 3G-yhteydellä tai tavallisella WLAN-yhteydellä joko omasta tukiasemastaan tai julkisesta hotspot-asemasta.

Paikannus

Tietoa WLAN-tukiasemien sijainnista voi hyödyntää paikannuksessa. Tarkkuus on tyypillisesti muutamia kymmeniä metrejä, joskus hivenen enemmän. Paikannus tapahtuu tukiaseman MAC-osoitetta hyödyntämällä. MAC-osoitteet on tallennettu tietokantoihin, joista osa on vapaasti hyödynnettävissä, mm. Googlen tietokanta "Google Location Services" -palvelun kautta. Tekniikka voi avustaa myös GPS-paikannusta, jonka aloitusvaihe voi muutoin kestää minuutteja.

Yhdysvalloissa Skyhook Wireless (aiemmin Quarterscope) kehitti ko. tekniikan ja keräsi tiedot yli 100 miljoonasta tukiasemasta lähinnä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Google kerää vastaavaa tietokantaa ja laajensi tietokantaa merkittävästi Google Street View -palvelun näkymiä kuvatessaan. Ainakin Apple ja Microsoft keräävät vastaavaa tietokantaa.

WLAN-tukiasemien sijaintitietokanta laajentuu jatkuvasti erityisesti älypuhelimien ja mobiililaitteiden GPS-tietojen avulla. Mm. Googlelle välittyvät kaikkien em. laitteille näkyvien WLAN-tukiasemien paikkatiedot, mikäli käytössä on sopiva laite (Android) ja/tai Googlen palvelu (Google Maps). Mikäli GPS-tietoa ei ole käytettävissä, uuden tukiaseman paikannuksessa hyödynnetään lähellä olevia jo paikannettuja WLAN-tukiasemia. Tällöin paikannus on hivenen epätarkempi. Lähes kaikki Suomen WLAN-tukiasemat on paikannettu ja uudet tukiasemat paikantuvat hyvin nopeasti tietokantoihin.

WLAN-signaaleja käytetään myös tarkempaan paikannukseen esimerkiksi rakennusten sisällä perustuen useiden tukiasemien signaalien vertailuun ja niiden pysyvään sijaintiin tunnetuissa paikoissa.

Mikä on Google Cloud Print

Mobiililaitteiden suosio on kasvu on räjähdysmäistä, mutta tarve saada tekstiä ja kuvia paperille ainakin silloin tällöin ei niidenkään myötä ole hävinnyt mihinkään. Googlen pilvitulostusmalli pyrkii vapauttamaan tulostamisen ajan, paikan ja laiteajurien kahleista.

Cloud Printin idea on konseptin tasolla yksinkertainen; tulostin rekisteröidään Googlen palveluun ja tämän jälkeen siihen voidaan tulostaa mistä tahansa palvelua tukevasta sovelluksesta, laitealustasta riippumatta. Esimerkiksi Applen langattomasta AirPrint tekniikasta Cloud Print poikkea siinä, ettei se ole sidottu tiettyihin laitteisiin, ja tulostin saadaan sylkemään paperia vaikka maailman toiselta puolelta.

Cloud Printia suoraan tukevia verkkoon liitettäviä tulostimia on tällä hetkellä saatavilla Epsonilta ja HP:lta. Monet muut tuovat sen aikanaan pävityksenä. Mikä tahansa Windows- tai Mac-yhteensopiva tulostin voidaan kuitenkin asetta toimimaan palvelun kanssa Googlen Chrome-selaimen lisäosalla. Tämän järjesetelyn huono puoli on se, että tulostus toimii vain, kun Chrome tai sen apuohjelma on auki ja Cloud Printin rekisteröityyn Google-käyttäjätiliin on kirjauduttu sisään.

Kunhan tekniset ja käyttöliittymän rypyt saadaan silitettyä ja palvelu toimimaan aidosti kaikista selaimella varustetuista laitteista, on selvää, että Cloud Print tai jokin muu sen kaltainen palvelu edustaa tulostamisen tulevaisuutta. Laiteajurien asentaminen jokaiselle nettiä käyttävälle laitteelle erikseen ei ole enää nykypäivänä mahdollista eikä mielekästä, joten laiteriippumattomille tulostamiselle on tilausta. Se, kuinka arvokkaaksi käyttäjät kokevat myös muualta kuin oman wlan-verkon piiristä tulostamisen, jää kuitenkin nähtäväksi.

Tarkemmin Googlen Cloud Print palvelusta löydät täältä http://www.google.com/cloudprint/learn

Lähde: Tietokone.fi

Dataliittymä sovelluksen mukaan

Verkkolaitteita valmistava Cisco ennustaa mobiilidatan kahdeksankertaistuvan nykyisestä vuoteen 2016 mennessä. Laitteiden määrä ylittää silloin ihmisten määrän. Jokaista maailman asukasta kohden on tuolloin 1,4 kannettavaa laitetta.

Matkapuhelimenverkkoja valmistava Ericsson on varovaisempi mutta arvioi kasvun silti jyrkäksi. Yritysten ennusteen dataliikenteen määrästä ovat haarukassa 60-130 eksatavua vuonna 2016. Viime vuonna lukema oli 7,2. Mobiili dataliikenne kasvaa kolme kertaa nopeammin kuin kiinteän verkon liikenne.

Koneet ovat puheliaita

Mobiilidatan vuosikasvu on 78 prosenttia. Sen taustalla on pääosin älypuhelinten määrän nopea kasvu. Lisäksi moni omistaa kannettavan mikron ja vielä lisäksi taulutietokoneen.

Näiden lisäksi erilaisten laitteiden välisten yhteyksien määrä nousee kahteen miljardiin. Ensi vuonna valtaosassa suomalaisista kodeista on etäluettava sähkömittari. Erilaiset anturit, langaton videovalvonta sekä autojen jatkuvasti päivittyvät navigointijärjestelmät ja telematiikka yleistyvät. Näiden osuus tietoliikenteestä nousee viiteen prosenttiin.

Suurin syyllinen kasvuun on kuitenkin videoiden katselu. Ciscon ennusteen mukaan se muodostaa yli 70 prosenttia kaikesta mobiilidatasta vuonna 2016. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan nyt lähes joka kymmenes katsoo liikkuvaa kuvaa matkapuhelimella. Selvimmin muutos on havaittavissa 25-35-vuotiaiden keskuudessa, joista videoita katsoo älypuhelimella 14 prosenttia.

Vuosikymmenen lopussa kasvun odotetaan rauhoittuvan. Vaikka yhä useampi vaihtaa kodin kiinteän liittymän matkapuhelinverkkoon ja jakaa sen koko perheelle, on rajansa kaikella. Esimerkiksi nettiselaaamiseen kuluva datamäärä pysyy Ericssonin mittausten mukaan 5-10 gigatavussa kuukaudessa riippumatta datapaketin koosta. Samanlainen kyllästymispiste on havaittavissa sosiaalisessa mediassa ja ohjelmistojen latauksessa.

Liittymiin uusia hinnoittelumalleja

Perinteisesti edullisimmat matkapuhelimien datapaketit on hinnoiteltu maksiminopeuden ja kuukausittaisen tiedonsiirtomäärän mukaan.

Rinnalle on tulossa mahdollisuus sovelluskohtaisiin paketteihin. Sosiaalisesta mediasta riippuvaiselle voidaan tarjota edullista datapakettia, joka kuitenkin takaa rajattoman Facebook-palvelun käytön, vaikka muu paketti olisi jo imuroitu tyhjäksi. Youtube-videoiden tai televisiolähetysten katsojalle voidaan puolestaan tarjota turbovalintaa, joka nostaa tiedonsiirron väliaikaisesti korkeammalle tasolle.

Lähde: Tietokone.fi

Mikä on henkilöbrändäys

Henkilöbrändäys

Henkilöbrändäys on ollut kuuma puheenaihe Atlantin takana jo muutaman vuoden ajan ja asia on kiinnostanut minua suunnittelijana jo tovin. Vuonna 2011 aihe alkoi kiinnostaa vielä enemmän ja päätin lukea alan kirjallisuutta. Kilpailu on kovaa media-alalla ja kovia tekijöitä riittää, joten on tärkeää osata erottautua muutenkin kuin kyvyiltään. Vahva verkkoprenssi kertoo siitä, että henkilö on ajan hermolla ja seuraa vallitsevia trendejä. Henkilöbrändäys ei ole Suomessa kovin tuttua tai ainakaan niin tiedostettua kuin Amerikassa, jossa henkilöbrändin luominen alalla kuin alalla alkaa olla elinehto, jotta menestyy.

Itsensä brändäämisen monet kasvot

Itsensä brändääminen ei ehkä houkuttele kaikkia, varsinkaan vaatimattomia ja nöyristeleviä suomalaisia, joille itsensä esiintuominen ja vahvuuksien korostaminen on kautta aikain ollut ylimielistä ja paheksuttavaa toimintaa sen sijaan, että se olisi tervettä itseluottamusta ja ylpeyttä. Toki ajat ja asenteet ovat muuttuneet vapaamielisemmäksi muun länsimaailman mukana ja yksilöllisyyden korostaminen on noussut yhteisöon sulautumisen edelle ja näin ollen myös nykyisessä tosi-tv-tähtien ja muiden julkkistyrkkyjen luvatussa maassamme itsensä esiintuominen jukisuudessa on jopa teinien haaveammatti nro. 1., joka on kyllä vähän erilaista henkilöbrändäystä, koska siinä kyse on oman itsensä esille tuomisesta omien kykyjensä sijaan. Itsensä brändääminen ei ole missään nimesä huijausta, se on vain parhaiden ominaisuuksien korostamista ja tavallaan se paras versio sinusta.

Moni ei ehkä tiedä, että itsensä brändääminen ei ole aina tiedostettua ja laskelmoitua toimintaa. Kun kyseessä on oma persoona ja osaaminen, brändääminen alkaa oikeastaan siitä hetkestä, kun astut koulun ovista ensimmäisen kerran sisään. Esimerkiksi se, miten toimit ryhmässä koulutehtäviä tehdessä kertoo jo paljon työskentelytavoistasi ja siitä, millainen työntekijä olet. Ne luokkakaverit ja ryhmäläiset voivat olla tulevia pomojasi ja kollegoita, joten kannattaa hetki miettiä, miten siinä ryhmässä toimii. Tiedostettu itsensä brändääminen on toki erilaista, mutta kun on kyse henkilöbrändäyksestä, oma persoona on hyvin vahvasti esillä ja niin pitääkin olla - myös siellä verkossa.

Hyödyt

Miksi sitten luoda henkilökohtainen brändi ja mitä hyötyä sillä on työnhaun ja verkostoitumisen kannalta? Oikein käyttämällä esimerkiksi sosiaalista mediaa ja eri alustoja, voi saada enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta alati muuttuvassa työmaailmassa. Teemu Arina puhui Pilvioppiminen -esitelmässään työnteon muuttumisesta pirstaloituneemmaksi ja pätkätöiden lisääntymisestä. (Pilvioppiminen) Varsinkin kulttuurialalla freelancerit lisääntyvät ja eri yritykset ottavat mielummin freelancerin eri projekteihin mukaan kuin niin, että pakkaisivat monien vuosien ajaksi vakituisen työntekijän. Maailman jatkuvasti heittelevä taloustilannekin puhuu sen puolesta, että vuosikymmeniä kestävät työurat ovat jäämässä historiaan. Internet on tullut mukaan työnhakuun ja rekrytointiin jo vuosia sitten, mutta sosiaalinen media työnhaussa on vasta nousussa ja sen hyödyntäminen lapsen kengissä. Niinpä tähän kuvioon astuu mukaan kilpailu näistä erilaisista työpaikoista, jolloin erottautuminen kilpailevista suunnittelijoista kannattaa tehdä aikaisessa vaiheessa hyödyntäen erilaisia sosiaalisia medioita juuri oikealla tavalla.

Brändin rakentaminen alkaa tiedostamattomasti, mutta kun sitä alkaa tiedostetusti luomaan, on tärkeä löytää se asia, mikä kuvastaa sinua ja osaamistasi. Se ei ole helppo tehtävä ja se vaatii syvällistä itsetutkiskelua ja ymmärrystä siihen, miten muut näkevät sinut. Kaikista tärkeintä on kuitenkin olla rehellinen itselleen ja löytää ne itseä motivoivat taidot, joita lähteä kehittämään. Se, että sinun sanotaan olevan hyvä kirjoittamaan, ei pelkästään riitä siihen, että sinusta tulisi onnellinen kirjalijana; kirjoittamisen tulee olla taito, joka motivoi ja antaa energiaa sen sijaan että se tylsistyttäisi sinua. Listaa siis kaikki taitosi ja jaa ne motivoiviin ja tylsistyttäviin taitoihin niin, että motivoivat taidot ovat listan yläpäässä ja tylsistyttävät hännillä – näin tiedät mitä taitoja lähteä kehittämään (Brand Thyself). Oman brändin luomisessa on tärkeää myös muistaa ne heikkoudet ja uhat, mitä brändin rakennuksen tiellä mahtaa olla. Vaikka voisi kuulostaa omituiselta niin markkinoinnisa tutun SWOT-analyysin tekeminen omalle brändilleen on tärkeää, jotta sitä osaa katsoa myös kriittisesti. Kun olet löytänyt sen taidon, mitä haluat korostaa ja kehittää, se täytyy tuoda esille oikealla tavalla ja markkinoida muille mahdollisimman tehokkaasti. Tässä vaiheessa sosiaalisen median hyödyntäminen astuu kuvioon.

Kuvan kiillottaminen eri profiileissa

Suunnittelijalle tärkeintä on tuoda omat taitonsa esiin mahdollisimman näyttävästi ja asiantuntevasti sekä linkittyä juuri niihin sosiaalisen median palveluihin, jotka korostavat sitä omaa brändiä parhaiten. Ennen sitä kannattaa kuitenkin ottaa selvää, mitä kaikkea sosiaalisesta mediasta ja internetistä ylipäänsä löytyy jo valmiiksi omalla nimelläsi. Sitä on ehkä tultu teininä rekisteröidyttyä erilaisiin palveluihin ja samalla voitu postata kuvia kosteista illanvietoista ajattelematta tulevaisuuden seurauksia työhakua ajatellen. Ennen oli ehkä helpompaa olla anonyymina internetissä ja erottaa se vapaa-ajan minä työminästä, mutta nykypäivänä se ei enää onnistu yhtä helposti, kun sosiaalisessa mediassa oman arkipäivänsä jakamisesta on tullut normi. Niinpä kannattaa huolella käydä läpi mm. Facebook-profiili ja siellä tehdyt postaukset ja kommentit kuten pomosta ja rankasta työpäivästä avautuminen, mikä voi ehkä antaa vähän negatiivisen kuvan potentiaaliselle työnantajalle. Eri palveluilla on omat yksityisyysasetuksensa ja sen sijaan, että piilottaisi ihan kaiken omista profiileistaan ulkopuolisille, voi harkitusti päättää mitä kaikkea jakaa vain lähipiirilleen ja ulkopuolisille. On kuitenkin nykypäivänä tavanomaisempaa omata jonkunlainen digitaalinen jalanjälki sen sijaan, ettei olisi mitään jälkeä internetissä.

Facebookin lisäksi on olemassa monia erilaisia palveluja, joita kannattaa hyödyntää brändinrakennuksessa ja yksi niistä on LinkedIn. LinkedIn on Yhdysvalloissa jo normi, mitä tulee verkostoitumiseen, mutta Suomessa sen käyttö on lisääntynyt vasta parin vuoden sisällä. Suomessa yleensäkin sosiaalisesta mediasta puhuttaessa viitataan usein vain Facebookkiin ja Twitteriin, mikä kertoo siitä että todellakin tulemme kaikessa aina pari vuotta jäljessä. LinkedIn on varsinkin media- ja mainosalan opiskelijoilla ja työntekijöillä perustyökalu verkostoitumisessa ja sen oikeaoppisesta käytöstä pitäisi olla jo nyt alan opinahjoissa enemmän puhetta. LinkedIn on nimittäin täysin ammatillinen yhteisö, jossa ihmiset verkostoituvat vanhoihin opiskelu- ja työkavereihin – ja sitä kautta mahdollisesti uusiin kontakteihin kavereiden kautta. Siellä ei jaeta päivittäisiä salikäymisiään tai sitä, mitä söi aamupalaksi vaan homma pidetään hyvin siistinä – kaikki on nimittäin julkista. LinkedIn on helppo paikka päivittää työhistoriaa ja cv:tä tylsistyttävän word-dokumentin sijaan, ja kaikki näkee ajankohtaisesti sen, missä olet töissä, mitä teet ja mihin tähtäät.

LinkedIn on siis oiva tapa hankkia suuri työverkosto ja samalla esitellä omaa työshistoriaansa. Mutta kuten kaikissa palveluissa, profiilin editointi on myös tarpeen LinkedInissä, jotta se kuvastaa brändiäisi kaikista parhaiten. Kaikki alkaa tittelistä. LinkedIn tarjoaa valmiiksi tittelin sen mukaan, mitä olet aiemmin tehnyt tai oletko opiskelija. Jotta erotut niistä tuhansista opiskelijoista, kannattaa kehittää jokin persoonallisempi titteli ja kuvaus omalle profiilillesi. Jos olet graafinen suunnittelija tai sivustokehittäjä tai alan opiskelija ja pyrit tähtäämään alalle, ei koko työhistoriasi luettelointi 15-vuotiaana tehdystä jäätelömyynnistä postinjakamiseen ole relevanttia. Toki laaja kirjo erilaisia työpaikkoja kertoo ihmisestä paljon positiivistakin, mutta brändsi luomiseksi on hyvä rajata työhistoria semmoisiin työpaikkoihin, jotka kuvaavat sinua ja brändiäsi parhaiten ja joista on hyötyä tulevia työtehtäviäsi ajatellen.

Lähde: Metropolia.fi

17.12.2012

Puheentunnistus suomeksi


Puheentunnistus on tekniikan kehittymisen ansiosta siirtymässä tiedefantasiasta käytännön arkielämään. Esimerkiksi älypuhelimia voi jo käskyttää puheella melko hyvin.

Toistaiseksi suurin osa laitteista on tukenut vain englannin kieltä, mutta myös suomenkielistä puhetta tunnistavia ohjelmia on saatu markkinoille.

Dragon Dictation on Applen iOS-käyttöjärjestelmälle saatavissa oleva ilmainen puheentunnistusapuohjelma. Valtakielien lisäksi se tukee suomea.

Ohjelman käyttö on erittäin yksinkertaista: nauhoituksen aloittaminen valitaan kosketusnäytöltä, jonka jälkeen aloitetaan sanelu. Lopetuksen jälkeen nauhoitus pysäytetään ja ohjelma miettii hetken muuttaen sanat kirjoitukseksi.
Ohjelma ymmärtää suomea hämmästyttävän hyvin. Taustamelu ja esimerkiksi iPhonen tai iPadin muovisuoja tuntuvat vaikeuttavan tunnistusta. Ohjelman tekijät suosittavat käyttämään erillisiä mikrofonilla varustettuja kuulokkeita.

Muistiinpanojen teon lisäksi ohjelmalla voi sanella myös esimerkiksi sähköpostin tai Facebook- ja Twitter-päivityksen. Pitkän tekstin tuottaminen ilman virheitä on ohjelmalla vaikeaa, mutta erityisesti kirjakielisiä saneluita Dictation tunnistaa hämmästyttävän hyvin.
Voit ladata ohjelman Applen App Storesta tai suoraan tästä linkistä.
Lähde: Tietokone.fi

16.12.2012

Suojaa Anroid-puhelin viruksilta

Android-haittaohjelmat ja puhelimien tietoturvauhat ovat nousseet useaan kertaan otsikoihin. Windowsin suositusta virustorjuntaohjelmasta tuttu Avast tarjoaa Android-käyttäjille monipuolisen tietoturvasovelluksen täysin ilmaiseksi.

Avast Mobile Security on hyvin monipuolinen sovellus. Virusskanneri etsii viruksia puhelimen sovelluksista ja muistikortilta. Skannaus tapahtuu varsin nopeasti ja sen voi asettaa automaattiseksi.

Web Shield parantaa web-surffauksen tietoturvaa, varoittamalla haitallisista sivuista. Se toimii kuitenkin vain Androidin perusselaimen kanssa. Mukana on myös palomuuri, mutta sen käyttö vaatii puhelimen suojauksien murtamisen eli "roottaamisen", jolloin käytössä on root-käyttäjäoikeudet.

Perinteisempien tietoturvatoimintojen lisäksi sovelluksessa on myös useita muita ominaisuuksia. Privacy Advisor on suunnattu yksityisyydensuojasta huolestuneille. Se näyttää esimerkiksi mitkä sovellukset käyttävät sijaintitietoa ja pääsevät osoitekirjaan ja viesteihin. Application Management listaa käytössä olevat sovellukset ja näyttää kuinka paljon muistia ja tehoja ne vievät.

Avastilla voidaan myös suodattaa puheluita ja tekstiviestejä. Puhelimen voi esimerkiksi asettaa estämään viestien saapuminen yön ajaksi.

Avast Anti-Theft on ainoa enemmän asetuksia vaativa toiminto. Kadonneen puhelimen jäljitykseen tarkoitettu sovellus ladataan ja asennetaan omaksi sovellukseksi. Anti-Theftin avulla voidaan jäljittää tai etätyhjentää kadonnut puhelin lähettämällä siihen tekstiviestikomento. Se myös lukitsee puhelimen, jos sim-kortti vaihdetaan. Takin taskuun unohtunut puhelin löytyy kun se asetetaan soittamaan merkkiääntä.

Avast Mobile Security on hyvin monipuolinen sovellus, josta on hyötyä vaikka ei olisi huolissaan Android-haittaohjelmista.
Ohelman voit ladata Google Play verkkokaupasta tai suoraan tästä linkistä


Mikä on point to point


PPP (lyhenne sanoista Point-to-Point Protocol) on protokolla jota yleisesti käytetään muodostamaan suora yhteys verkkolaitteiden (node) välillä. Sen ensisijainen käyttökohde on ollut puhelinverkko- ja modeemiyhteydet, mutta sitä käytetään myös laajakaistayhteyksissä (esimerkiksi PPP over Ethernet). Monet verkkoyhteyden tarjoajat käyttävät PPP-protokollaa soittosarja-/modeemiyhteyksissä (esimerkiksi internet-yhteyksiin, jossa se on suurelta osalta syrjäyttänyt vanhemman SLIP-protokollan).

PPP toimii yleensä 2. kerroksen (siirtoyhteys, OSI-malli) protokollana synkronisten ja asynkronisten verkkojen yli. PPP rakennettiin toimimaan usean verkko-kerroksen protokollan kanssa, kuten IP, IPX, AppleTalk ja korvaamaan epästandardi 2. kerroksen SLIP-protokolla.

PPP suunniteltiin paljon HDLC-määritelmän jälkeen. Sen johdosta PPP:n suunnittelijat sisällyttivät useita ominaisuuksia, joita ei ollut nähty WAN-datalinkkiprotokollissa siihen mennessä.
Edistynyt verheentunnistus
PPP käyttää FCS-menetelmää tunnistaakseen, onko jossakin kehyksessä on virhe. PPP tarkkailee virheiden määrää, ja voi tarvittaessa poistaa verkkolaitteen käytöstä, mikäli virheiden määrä on liian suuri.
Silmukan tunnistaminen
LCP, (Link Control Protocol, PPP:n sisäinen menetelmä, määritelty samassa RFC:ssä) tunnistaa "silmukat" eli yhteydet, jotka kiertävät loputtomiin (virheellisen verkon suunnittelun johdosta tms.) käyttämällä numerointia (magic numbering). Käytettäessä PPP:tä, vastapää lähettää PPP LCP viestin, joka sisältää kyseisen numeron, joka on eri jokaisella päätepisteellä. Silmukassa päätepiste vastaanottaa oman numeronsa, ja pudottaa pois kyseisen paketin.

Mikä on Bluetooth


Bluetooth on avoin standardi laitteiden langattomaan kommunikointiin lähietäisyydellä. Se sai alkunsa, kun ruotsalainen Ericsson (nykyinen Sony Ericsson) alkoi tutkia erilaisia menetelmiä langattomaan tiedonsiirtoon matkapuhelimien ja niiden oheislaitteiden välillä vuonna 1994. Nimi Bluetooth annettiin 900-luvulla eläneen viikinkikuninkaan, Harald Sinihampaan mukaan, logo taas luotiin yhdistämällä skandinaaviset riimut (Hagall) ja (Berkanan). Ericssonin aloitteesta perustettiin 20.5.1998 Bluetooth SIG (Special Interest Group), jonka perustajiin kuuluivat myös Nokia, IBM, Intel ja Toshiba. Tavoitteena oli luoda de facto -standardi. Vuonna 2009 SIG:ssa oli jäseniä yli 12000.
Bluetooth on lyhyen kantaman radiotekniikkaan perustuva langaton tiedonsiirtotekniikka, jonka tarkoituksena on ollut korvata kaapelit matkapuhelinten, PC:n, tulostinten ja muiden oheislaitteiden välillä. Bluetoothin nimelliset siirtonopeudet ovat symmetrisessä siirrossa 432,6 kilobittiä ja asymmetrisessä lähtevässä 721 kilobittiä ja saapuvassa 57,6 kilobittiä sekunnissa. Bluetoothilla korvataan myös infrapunayhteyksiä, koska se on toimintavarmempi ja monipuolisempi siirtotekniikka eikä tarvitse esimerkiksi optista kontaktia yhteyslaitteiden välillä. Bluetooth-teknologia mahdollistaa myös yhteyslaitteiden autentikoinnin ja tiedonsalauksen eli -kryptauksen, toisin kuin IrDA.
Bluetoothin 2.0-version suurimpia parannuksia on ollut tiedonsiirron nopeuden nosto 3,0 Mbps:iin EDR-laajennuksella (Enhanced Data Rate). Teknisesti 2.0-versio kuluttaa enemmän virtaa, mutta samalla tietomäärällä kolme kertaa nopeampi tiedonsiirto kutistaa virrankulutuksen noin puoleen version 1.x laitteisiin verrattuna. Versio 2.0 tarjoaa myös muutamia pienempiä parannuksia kuten uudistetun virheenkorjauksen. Bluetooth 2.0 on alaspäin yhteensopiva kaikkien 1.x-version laitteiden kanssa.
Pienimmällä milliwatin (Class/luokka 3) lähetysteholla päästään noin metrin tiedonsiirtoetäisyyksiin, 2,5 mW teholla (Class/luokka 2) jo noin kymmeneen metriin, ja lähetystehoa kasvattamalla ylletään jopa 100 metrin etäisyyksiin (100 mW/Class 1). Bluetoothin keskilähetystaajuus on 2,45 GHz. Samalla taajuusalueella toimivat myös muun muassa mikroaaltouunit ja langattomat lähiverkot. Yhteyksien häiriöiden vähentämiseksi lähetyksessä käytetään hajaspektritekniikkaa.
Bluetooth koostuu kolmesta osasta, jotka ovat radio-osa (Bluetooth-radio), radiolinkin hallintaosasta (engl. link controller) ja yhteydenhallinnasta (engl. link manager).
Bluetooth mahdollistaa kahdeksan eri laitteen liittämisen samaan verkkoon. Pienemmissä, enintään kahdeksan laitetta sisältävissä, piconet-verkoissa on yksi isäntä ja loput ovat orjia. Jokainen yksittäinen laite voi vapaasti tulla verkkoon tai poistua siitä.
Bluetooth 3.0 on edeltäjäänsä nopeampi ja virtapihimpi. Uuden Bluetooth-standardin sydämenä toimii 802.11 PAL (Protocol Adaptation Layer), eli 802.11 WLAN -yhteyden hyödyntäminen. Suuria tietomääriä siirrettäessä Bluetooth 3.0 käyttää automaattisesti apunaan WLAN-yhteyttä, jolloin siirtonopeus on jopa 24 Mbit/s (3 Mt/s). Bluetooth-spesifikaatio mahdollistaa, että laite voi olla jäsenenä kahdessa eri verkossa (nykyiset laitteet tukevat vain yhtä aktiivista yhteyttä kerrallaan). Näin laitteita ja verkkoja voidaan ketjuttaa toisiinsa. Bluetooth-laitteet jakautuvat verkoissa isänniksi (engl. master) ja orjiksi (engl. slave). Kun piconet-verkot yhdistyvät suuremmiksi, kutsutaan niitä scatternet-verkoiksi, joissa on useita isäntiä ja orjia. Verkot erottaa toisistaan niiden käyttämä taajuus sekä kanavahyppiminen.

Mikä on WebKit


WebKit on selainmoottori, jonka lähdekoodi on kirjoitettu C++-ohjelmointikielellä. Lukuisia eri tietotekniikka-alan yrityksiä on osallistunut WebKitin kehitystyöhön. Pääasiallisin projektiin osallistunut organisaatio on ollut Apple, joka käyttääkin WebKitia omassa Safari-selaimessaan.
Muita kehittelyprojektiin osallistuneita tahoja ovat Nokia, Samsung, KDE ja Palm. Kanadalainen televiestintäyritys RIM on myöskin eräs ohjelmiston kehitystyöhön osaaottaneista osapuolista. Myöskin Googlen Chrome-selain käyttää WebKitia. Vähemmän tunnetussa Lunascape-selaimessa on yhdistetty kaikki kolme käytetyintä ja tunnetuinta selainmoottoria (Gecko, Trident ja WebKit).
Eräänä kehittelytyön pohjana WebKitille lienee ollut KHTML. WebKit noudattaa ns. avoimen lähdekoodin periaatetta. Siinä jokainen pääsee sekä lataamaan, että muokkaamaan vapaasti lähdekoodia. Mahdollisten parannusehdotusten kannalta tämä on todettu hyväksi havaituksi toimintamalliksi, vrt. Mozillan vastaavat kehitysprojektit.

Mikä on Android


Android on puhelimille ja muille mobiililaitteille suunniteltu ohjelmistopino, joka sisältää käyttöjärjestelmän, väliohjelmistoja ja käyttäjän perusohjelmia. Siinä käytetään avoimen lähdekoodin GPLv2 lisenssoitua Linux-käyttöjärjestelmäydintä. Androidia kehitti alun perin Android Inc., jonka Google myöhemmin osti. Nykyisin sen kehittämisestä vastaa Open Handset Alliance. Androidiin tarkoitettua koodia kirjoitetaan Java-kielellä ja se käyttää Googlen kehittämiä Java-kirjastoja.

Android julkistettiin 5. marraskuuta 2007 Open Handset Alliancen perustamisen yhteydessä. Open Handset Alliance koostuu 84 laitteisto- ja ohjelmistovalmistajasta sekä teleoperaattorista. Google julkisti suurimman osan Androidin koodista avoimen koodin ja vapaan ohjelmiston Apache-lisenssillä.
Androidin suosio on kasvanut viime vuosina. NPD Group -tutkimusyhtiön mukaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana Android nousi Yhdysvaltain toiseksi myydyimmäksi mobiilialustaksi. BlackBerryn RIM-käyttöjärjestelmää käyttäviä mobiililaitteita myytiin eniten ja Applen iOS-käyttöjärjestelmää käyttäviä laitteita myytiin kolmanneksi eniten.
Android nousi älypuhelinten markkinajohtajaksi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.
Gartner arvioi Androidin markkinaosuudeksi älypuhelimissa 52,5 % vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä.
Ominaisuudet
Androidin ohjelmistopino koostuu Linuxista, Bionic-C-kirjastosta ja muista järjestelmäkirjastoista, oliokielellä kehitetystä ohjelmistokehyksestä, järjestelmäsovelluksista sekä sovellusohjelmista, jotka suoritetaan Dalvik-virtuaalikoneella. Ohjelmistokehys sijaitsee Java-kirjastojen päällä, jotka puolestaan toimivat Dalvik-virtuaalikoneella. Käytettävissä olevat C-kieliset kirjastot ovat muun muassa surface manager, OpenCore media framework, SQLite-relaatiotietokantajärjestelmä, OpenGL ES 2.0 -3D-grafiikkaohjelmointirajapinta, WebKit-selainmoottori, SGL-grafiikkamoottori ja SSL. Androidin lähdekoodi sisältää 12 miljoonaa koodiriviä, josta 3 miljoonaa riviä on XML-koodia, 2,8 miljoonaa riviä on C-koodia ja 2,1 miljoonaa riviä on Java-koodia.

Internet ilmiö

Internet-ilmiöksi kutsutaan Internetissä leviävää asiaa, joka saavuttaa toisinaan suuren suosion leviten nopeasti verkossa. Jotkut ilmiöstä ovat lyhytikäisiä, jotkin pysyvät suosiossa vuosikausia. Hyvinkin vähäpätöiseltä vaikuttavat asiat, kuten kotitekoiset videoleikkeet, ovat voineet nousta Internetissä arvaamatta hyvin suosituiksi. Internet-ilmiöitä, joita käyttäjät sekä muokkaavat että levittävät eteenpäin, kutsutaan usein meemeiksi.
Ihmisiä
  • Mahir Cagri (oik. Çağrı) on turkkilainen mies, jonka luomat kotisivut herättivät huvitusta 1999. Sivujen alussa oli kehnolla englannilla otsikko ”Welcome to my home page! I kiss you!” ja Cagrin kertomuksia kiinnostuksen kohteistaan ja harrastuksistaan kuten lentopallo, matkustaminen ja seksi. Sivun alalaidassa hän kutsui kaikki naiset tervetulleeksi luokseen Turkkiin ja lupasi majoittaa heidät. Sivujen suosion kasvaessa Cagri sai puhelinsoittoja ympäri maailmaa ja lopulta Internet-yritys sponsoroi hänet kahden viikon matkalle Yhdysvaltoihin. Cagri lauloi myös singlen I Kiss You ja teki televisiomainoksen brittiläiselle yhtiölle. Mahir Cagrin ulkonäkö ja jutut ovat hämmästyttävän samankaltaiset kuin koomikko Sacha Baron Cohenin myöhemmän Borat-hahmon.
  • John Titor oli usenetissa 2000–2001 vaikuttanut ”floridalainen aikamatkaaja vuodesta 2036”. Hän väitti mm. ettei olympialaisia järjestetä enää vuoden 2004 jälkeen. Monet ottivat miehen jutut todesta.
  • Star Wars kid on vuonna 1988 syntynyt koululainen, josta levisi toukokuussa 2003 Internetissä filminpätkä leikkimässä Tähtien sodan Darth Maulia huitomassa valomiekalla. Tukevahkon koululaisen riehuminen herätti huvitusta ja videota arvioitiin katsotun 900 miljoonaa kertaa.
  • Markku from Finland on MySpacen kautta tunnetuksi tullut satiirinen suomalaista junttia esittävä hahmo.
  • Leeroy Jenkins on World of Warcraft -nettiroolipelin pelaaja, joka pilasi peliryhmänsä huolellisesti laaditun strategian ja tapatti koko ryhmän ryntäämällä suin päin kohti vihollisia huutaen ”Leeeeeeeerooooy... Jeeenkins!”.
  • Olli Hokkanen on Ennätystehdas-televisio-ohjelmassa esiintynyt kilpailija, joka epäonnistui Coca-Colan juonnissa. Kolanjuonti levisi YouTubessa ja sai myöhemmin suuren mediahuomion.
  • Jay Maynard eli ”Tron-mies” on minnesotalainen ohjelmoija ja ylläpitäjä, joka on valmistanut itselleen Tron-elokuvaan (1982) perustuvan puvun. Maynardin ylipainoinen habitus ja vartalonmyötäinen spandex-puku herättivät ihmetystä keskustelupalstoilla kuten Slashdotissa ja Farkissa. Hän esiintyi puvussaan ”Tron Guyn” roolissa lukuisia kertoja Jimmy Kimmel Live! -keskusteluohjelmassa vuoden 2004 aikana.
  • ”Peter Pan -mies” on 53-vuotias floridalainen mies, joka esittelee kotisivullaan kuvia itsestään Peter Pan -asuun pukeutuneena. Hän on esiintynyt muun muassa Conan O'Brienissa 2004.
  • Salattujen elämien suosituimpiin hahmoihin kuuluva Ismo Laitela on noussut pienoiseksi internet-ilmiöksi YouTube-videopalvelun kautta. Sarjan jaksoista on videonmuokkausohjelmien avulla tehty remix-termillä kutsuttuja huumorivideoita, joissa yleensä hänen puhettansa on muokattu. Myös sarjan monet muut hahmot ovat olleet remix-videoissa mukana.
  • Pasi Viheraho on tullut tunnetuksi tuhansilla arkipäivän realismia kuvaavilla YouTube- ja Vimeo-videoillaan.
  • Marko Vanhanen (markorepairs) on noussut pikkuhiljaa internet-ilmiöksi Youtube-videoillaan. Hän tuli vielä tunnetummaksi, kun hän voitti Keksijätehtaan 2011.
  • Jimmy Walesista, Wikipedian perustajasta, on tullut vuonna 2011 pienimuotoinen internet-ilmiö. Häneen on liitetty monia kuvia joissa hän on ruinaamassa rahaa.
Musiikki
  • Anton Maiden – ruotsalainen Iron Maiden -coverlaulaja
  • OK Go – yhdysvaltalainen YouTubessa suuren suosion saavuttanut rockyhtye
  • Rickroll – kesästä 2007 lähtien levisi tapa huijata ihmisiä linkeillä katsomaan YouTubesta tai muualta Rick Astleyn musiikkivideota Never Gonna Give You Up. Ilmiö muodostui niin suosituksi, että YouTube muutti aprillipäivänä 2008 kaikki etusivullaan olevat videolinkit kyseiseen videoon.
  • You are a pirate – Lazy Townissa esiintynyt mieleenpainuva laulu, joka on nähtävillä YouTubessa monilla eri kielillä
  • Sergey Stepanov eli ”Epic Sax Guy” tuli internet-ilmiöksi vuoden 2010 Eurovision laulukilpailussa, jossa hän esiintyi Moldovan edustajaryhmän saksofonistina.
  • Trololo on Eduard Hilin esitämä kappale (oikealta nimeltään ”Я очень рад, ведь я, наконец, возвращаюсь домой”, suom. Olen erittäin iloinen, sillä vihdoin palasin kotiin), joka on saanut suuren suosion YouTubessa.
  • Etelä-Korealainen rap-artisti PSY (oik. Park Jae-Sang, s. 31. joulukuuta 1977) tuli tunnetuksi Internetissä julkaisemallaan musiikkivideolla Gangnam Style kahden vuoden musiikkiuran tauon jälkeen.

Ansaintamahdollisuus vai huijaus?


Ansaintamahdollisuus voi netissä muuttua huijaukseksi

Etenkin internetissä törmää ansaintamahdollisuuksiin, joissa tarjotaan rahaa helposti ja paljon: ”Ansaitse rahaa helposti ja hauskasti”, ”Muutamilla tunneilla viikossa tienaat tuhansia euroja” , ”Työskentele kotonasi ja tienaa 200 euroa päivässä.” Mitään erityisosaamista ei tarvita helpon rahan saamiseksi – ”pitää olla vain nettiyhteys”.
Tarjouksillaan houkuttelija luo mielikuvan, että voit itseäsi rasittamatta tehdä helppoa rahaa ja saada jopa tuhansia euroja kuukaudessa. Totuus voi olla karumpi: Pahimmassa tapauksessa et tienaa mitään, sen sijaan menetät aikaa ja rahaa. Tällaisessa tilanteessa poliisi tai muu viranomainen pystyy vain harvoin auttamaan asiasi selvittämisessä.

Markkinointi- ja mielipidetutkimukset

Työn kuvaan kuuluu, että vastailet mielipidekyselyihin ja markkinointitutkimuksiin. Tienataksesi sinun pitää ostaa yritykseltä jotakin, esimerkiksi markkinointitutkimuksiin ja -kyselyihin tarkoitettu aloituspaketti. Sijoittamiasi rahoja et ikävä kyllä saa takaisin ja ideana onkin, että täytät rahoillasi toiminnan pyörittäjien taskuja.

Mainosten klikkaileminen (Paid To Click -palvelut)

Työn kuvaan kuuluu, että surffailet netissä ja klikkailet mainoksia. Et välttämättä saa senttiäkään tästä vaivasta. Mainosten klikkailemisessa ideana on se, että sivustojen ylläpitäjät tienaavat, kun toiset ihmiset klikkaavat mainoksia.

Pyramidihuijaukset

Nopeaa ja helppoa rikastumista luvataan myös erilaisissa pyramidihuijauksissa, jotka on naamioitu sijoittamistoiminnaksi tai verkostomarkkinoinniksi.

Torju

  • Tarkista, minkä tahon kanssa olet tekemisissä. Jos rahan ansaitsemisen luvataan olevan tosi helppoa ja hauskaa, suhtaudu kriittisesti ja selvitä palveluntarjoajan taustat.
  • Ota selvää, miten palkkiojärjestelmä toimii. Ole kriittinen, jos sinun edellytetään sijoittavan liikeideaan ansaitaksesi rahaa. Saatat menettää sijoittamasi rahat ja joudut todella tekemään töitä saamatta lainkaan ansioita tai saat vain muutamia senttejä/euroja kuukaudessa. Varmaankin voit käyttää tuon ajan mielekkäämmin.
  • Varmista, että pystyt nostamaan myös luvatut palkkiot, jos niitä ei makseta tilillesi. Jotkut palveluntarjoajat vaativat avaamaan esim. Pay Pal -tilin. Maksuja et kuitenkaan saa sieltä nostettua. Palveluntarjoaja luottaa siihen, että et jaksa lähteä tappelemaan pienistä summista.
  • Muista: Jos haluaa ansaita rahaa esimerkiksi netissä, sen eteen on tehtävä myös töitä. Kysy itseltäsi: Onko tarjous liian hyvä ollakseen totta? Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta.
Lähde: Kuluttajavarasto

Henkilötietojen luovutus


Internetissä erilaisten palveluiden tarjoajat pyytävät usein sinua antamaan henkilötietosi tai jopa maksuyhteystietosi. Joillekin sivuille pääseminen edellyttää rekisteröitymistä palveluiden käyttäjäksi, ja rekisteröitymisen yhteydessä voidaan kysyä tarkkojakin henkilötietoja. Jos palveluun ei selkeästi liity raha, maksuyhteystietoja ei tässä yhteydessä yleensä kysytä. Myös esimerkiksi keskustelupalstoille rekisteröityessäsi tai erilaisiin kilpailuihin osallistuessasi sinua voidaan pyytää täyttämään lomakkeita, joissa kysytään henkilötietoja laajastikin.
Usein ainoastaan osa lomakekentistä on pakollista täyttää. Ne voivat olla merkitty esimerkiksi asteriskilla (*). On hyvä harkita, antaako muita tietoja, jotka eivät ole pakollisia. Sähköpostiosoitteensa kertomalla voi samalla antaa luvan kaupallisten tiedotteiden lähettämiseen.
Kannattaa tarkkaan harkita, millaisiin palveluihin tietojaan antaa. Pienimpiä harmeja, joita tietojen luovuttamisesta voi seurata, on ei-toivotun mainospostin tulva palveluntarjoajalta sähköpostiin tai postilaatikkoon. Tiedot voivat päätyä myös roskapostittajien listoille, joilta tulevat mainospostit voivat sisältää virusten tai muiden haittaohjelmien saastuttamia tiedostoja. Henkilötietoja tai maksuyhteystietoja voidaan lisäksi käyttää väärin erilaisissa huijauksissa.
Toisaalta Internetin kautta käydään paljon kauppaa, yritysten verkkokaupoissa sekä erilaisilla kirpputoreilla ja huutokaupoissa. Tunnetun yrityksen verkkokauppaa voi hyvällä syyllä pitää luotettavana, mutta pienempien yritysten luotettavuus voi olla syytä tarkistaa. Yhteyden turvallisuutta lisää sen suojaaminen, jolloin verkossa kulkevat viestit salataan eikä niiden sisältöä pysty kukaan ulkopuolinen selvittämään.
Verkkokirpputoreilla ja huutokaupoissa myyjät ovat yksityisiä ihmisiä, useimmat rehellisiä niin kuin sinäkin. Lisäksi kauppapaikoilla voi yleensä antaa palautetta, jolloin epärehellinen kauppias menettää äkkiä maineensa lopullisesti. Kaupanteossa maalaisjärjellä pärjääkin pitkälle. Ole mieluummin realisti kuin idealisti, mutta älä liian epäluuloinenkaan.
Hyvä muistisääntö on siis, että katso tarkkaan, minne tietojasi Internetissä annat. Maksuyhteystietoja varsinkaan ei kannata luovuttaa, jos et ole hyvin varma toisen osapuolen luotettavuudesta.
Lähde: www.cibernarium.tamk.fi

6.10.2012

Laajakistaliittymä myöhässä, saanko korvauksen?

Tilaamaani laajakaistaliittymää ei toimitettu sovittuna ajankohtana. Voinko vaatia yritykseltä korvauksia?


Kuluttajalla on oikeus vakiokorvaukseen, jos laajakaistaliittymää ei toimiteta sovittuna ajankohtana eikä viivästys johdu käyttäjästä. Sama koskee l ankaliittymän tai matkapuhelimen toimituksen viivästymistä.

Viestintämarkkinalain mukaan vakiokorvaus on 20 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin yhteensä enintään 160 euroa.

Kuluttajan täytyy maksaa sopimukseen perustuvat maksut vasta siitä hetkestä lähtien, kun yhteys on käytettävissä.

Liittymän viivästyksestä on ilmoitettava yritykselle kohtuullisessa ajassa.
Sopimuksen saa toimituksen viivästyksen perusteella myös purkaa, jos sopimusrikkomus on olennainen.

Mikäli operaattorin kanssa syntyy riitaa esim. viivästyksen korvaamisesta, ota yhteys kuluttajaneuvojaan. Kuluttajaneuvoja voi toimia apuna neuvotteluissa ja avustaa tarvittaessa valituksen tekemisessä Kuluttajariitalautakuntaan.

Lähde: Kuluttajavirasto

5.10.2012

Verkkokauppahuijaukset


Tarkista palvelun perustiedot
Tyypillisessä verkkohuijauksessa asiakas ei saa tilaamaansa ja etukäteen maksamaansa tuotetta. Hän ei myöskään saa myyjään enää yhteyttä. Sama kuvio esiintyy myös verkkohuutokaupoissa.
Sähköisistä palveluista kannattaa ennen tilausta selvittää perustiedot. Vaikka kyseessä ei olisi huijaus tai muu tietoturvauhka, ylimääräisen vaivan ja yllätysten välttämiseksi kannattaa selvittää, antaako yritys verkkosivuillaan selkeät vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
  • Kenen kanssa teen sopimuksen ja miten saan yritykseen yhteyttä? (yrityksen nimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Mitä tuote sisältää ja mitä se maksaa?
  • Mitkä ovat toimitusehdot ja mainitaanko niissä tuotteeseen liittyviä rajoituksia tai yllättäviä ehtoja?
  • Miten tavara/palvelu toimitetaan ja millä aikataululla?
  • Onko kyseessä kertatilaus vai sitoudunko kestotilaukseen?
  • Miten maksu tapahtuu ja millä ehdoilla?
  • Miten tilauksen voi peruuttaa tai palvelun sulkea?
  • Minkälaiset takuu- ja huoltoehdot tilaamallani tuotteella on?
Torju
  • Älä käy kauppaa pelkän postilokero- tai internetosoitteen kanssa, vaan varmista, että yritys kertoo myös katu- ja sähköpostiosoitteensa. Suhtaudu kuitenkin aina varauksella yrityksiin, jotka eivät anna oma-aloitteisesti yhteystietojaan. Voit hakea yrityksestä lisätietoja esimerkiksi
    • Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallituksen yhteisestä yritystietojärjestelmästä
    • Suomen Asiakastieto Oy:n Aarre-palvelusta
    • Postilokeroiden taustalla olevia tahoja ja niiden yhteystietoja voi tiedustella Postin asiakaspalvelusta
  • Jos epäilet yrityksen luotettavuutta, etsi esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta muiden kokemuksia yrityksestä. Muista kuitenkin että myös yrityksen edustajat voivat yrittää osallistua nimimerkillä näihin keskusteluihin.
  • Älä tee tilausta, jos et ole lukenut toimitusehtoja tai ymmärtänyt niitä.
  • Jos yritys tarjoaa ainoana maksuvaihtoehtona ennakkomaksua pankkisiirrolla, riskisi on kaikkein suurin silloin, kun tuotetta ei toimiteta tai yritykseen ei saa yhteyttä.
  • Suomen Asiakastieto Oy:n maksullisista palveluista voit halutessasi tilata yrityksen kaupparekisteritiedot, talousraportin ja tietoa yrityksen maksuhäiriöistä. Maksuhäiriöiden puuttuminen ei kuitenkaan takaa luotettavuutta, varsinkaan jos yritys ei anna vastauksia yllä esitettyihin kysymyksiin ja edellyttää ennakkomaksuja pankkisiirrolla.
  • Älä luovuta pankkitili- tai luottokorttitietojasi, jos et ole varma vastaanottajan luotettavuudesta ja maksamisen turvallisuudesta.
  • Kiinnitä huomiota maksutapahtuman suojaamiseen. Maksuympäristön turvallisuudesta kertoo esimerkiksi suljettu lukko tai ehjä avain selainsivusi alareunassa tai www-osoitteen http://-etuliitteen loppuun ilmestyvä s-kirjain (https://).
  • Tarkista, mitä yritys ilmoittaa henkilötietojen käytöstä ja suoramarkkinoinnista, ja mieti mitä tietoja itsestäsi haluat antaa – yleensä verkossa kannattaa antaa vain sellaisia tietoja kuin asioiminen edellyttää.
  • Tulosta ja säästä tilauksesi ja tilausvahvistuksesi sekä kaupan ehdot. Näin säilytät itselläsi tositteet siitä, mitä on sovittu – verkkosivujahan on helppo muuttaa.
Lähde: Kuluttajavirasto

Luotettava verkkokauppa

Tarkistuslista
Varmista, että verkkokauppa kertoo nimensä, katuosoitteensa sekä muut yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa.
Älä asioi sellaisen verkkokaupan kanssa, joka ei kerro nimeään ja yhteystietojaan. Yhteystietojen puuttuminen on yleensä merkki siitä, että yritys ei halua tulla tarvittaessa tavoitetuksi. Älä tyydy pelkkään sähköpostiosoitteeseen.

Tarkista kertooko myyjä sinulle oikeuksistasi virhetilanteessa.
Myyjän tulee kertoa selkeästi miten sinun tulee toimia, jos haluat esittää myyjää kohtaan vaatimuksia lakisääteisen virhevastuuajan tai takuuajan puitteissa. Jos myyjä ei näitä kykene kertomaan on viisainta vaihtaa verkkokauppaa.

Varmista ennen tilausta, että olet selvillä kauppahinnasta kaikkine kuluineen, toimitusajankohdasta, maksutavasta sekä muista kaupan ehdoista.
Ostosopimuksen tulisi olla selkeä ja myyjä on velvollinen kertomaan sinulle
  • tuotteen hinnan, johon sisältyvät kaikki maksut, myös arvonlisävero
  • toimitus-ja maksuehdot, samoin toimituskulut
  • peruutusoikeus, palautusoikeus, vaihto-oikeus ja takuu, jos sellainen on myönnetty
  • valitusoikeus, myyjällä on aina virhevastuu vähintään 2 vuoden ajan tavaran toimituksesta.
Jos myyjä ei sivuillaan anna näitä tietoja, on viisainta etsiä verkkokauppa, joka antaa asianmukaiset tiedot.
Parhaan turvan saat maksamalla luottokortilla
Turvallisinta on maksaa verkkokauppa-ostos luottokortilla. Et saa samanlaista turvaa jos maksat ostoksesi etukäteen esimerkiksi pankkisiirrolla. Jos maksat luottokortilla, saat rahasi takaisin jos
  • tuotetta ei toimiteta
  • jos myyjä vaatii korkeampaa hintaa kuin verkkosivuilla oli ilmoitettu
  • jos peruutat ostoksen
  • jos kauppahinta peritään luottotililtäsi ilman suostumustasi.
Näissä tapauksissa joudut ensin vaatimaan myyjältä maksunpalautusta. Jos palautusta ei kuulu, käänny luottoyhtiösi puoleen kirjallisesti viimeistään 4 kuukauden kuluessa maksuajankohdasta.
Tarkista peruutusoikeutesi.
Verkkokaupassa sinulla on yleensä oikeus peruuttaa ostoksesi. Peruutusajan pituus riippuu maasta, jossa verkkokauppa toimii sekä sovellettavasta laista. Se on kuitenkin aina vähintään 7 päivää. Jos myyjä ei kerro sivuillaan peruutusoikeudestasi, vaihda verkkokauppaa. Huomaa, että menetät peruutusoikeutesi, jos avaat musiikkiäänitteiden, ATK-ohjelmistojen tai dvd-tallenteiden sinetin. Peruutusoikeus ei koske esimerkiksi hotellivarauksia, autonvuokraa eikä lentolipputilauksia, ellei palveluntarjoaja verkkosivuillaan toisin lupaa.
Varmista, että olet saanut kaiken tarvitsemasi tiedon tuotteesta/palvelusta, jonka aiot hankkia.
Jos myyjä ei anna verkkosivuillaan sinulle riittävästi tietoa tuotteesta saattaa käydä niin, että et saa tilaamaasi tuotetta. Ota myyjään yhteys etukäteen tiedot saadaksesi tai asioi muualla.
Lue myyjän tietosuojaseloste.
Myyjän tulee kertoa selkeästi mitä tietoja se kerää asiakkaistaan ja miten tietoja käsitellään ja mihin tarkoitukseen tietojasi käytetään. Maksutietojasi myyjä on velvollinen suojaamaan siten, että asiattomat eivät pääse niihin käsiksi. Varmista, että sivusto, jolla annat maksutietosi on muodossa https://.

Mikä on välitypalvelin?


Välityspalvelin eli välipalvelin (engl. proxy) varastoi ja suodattaa verkossa siirrettäviä tiedostoja. Välipalvelimia käytetään tyypillisesti WWW-sivujen varastoimiseen, mutta muussakin verkkoliikenteessä – kuten FTP:ssä – voi toki niitä käyttää. Varastoiminen tarjoaa suosituille tiedoille nopeat latausajat ja vähentää verkon kuormitusta tuomalla tiedostot lähemmäksi niiden hakijoita.
Intranetissä välityspalvelinta käytetään Internet-yhteyksien luomiseen yhdessä palomuurin kanssa. Intranetia hyödyntävä yritys haluaa tavallisesti välityspalvelimella rajoittaa työntekijöidensä Internetin käytön työnteon kannalta hyödyllisiin sivustoihin.
Internetissä välityspalvelimet ovat tavallisia. Todennäköisesti jokainen sivu kulkee välityspalvelimen kautta ennen päätymistään selaimeen. Monesti sivut ladataan asiakkaalle suoraan välityspalvelimen muistista, jolloin sivuun juuri tehdyt muutokset eivät näy.
Määritelty välityspalvelin
Internet-yhteyden muodostamisessa voidaan määrittää käytettävä välityspalvelin. Määrityksen voi muuttaa palveluntarjoajan suosittelemasta ja käyttää kolmannen osapuolen välityspalvelinta, tai jättää välityspalvelimen kokonaan määrittelemättä. Kaikki liikenne välittyy määritellyn välityspalvelimen kautta. Palvelimeen jää merkinnät kaikista yhteyksistä ja niiden liikenteestä. Välityspalvelin voi piilottaa asiakkaan henkilöllisyyden, jolloin sivustot, joilla asiakas käy, näkevät vain välityspalvelimen osoitteen tapahtumarekistereissään. Anonyymiä yhteyttä haluava voi siis määritellä itselleen jonkin yleisen välityspalvelimen, joka peittää käyttäjien tiedot. Yleensä välityspalvelimia ei voi kuitenkaan käyttää niiden omien Intranetien ulkopuolelta.
Läpinäkyvä välityspalvelin
Tavallinen tapa seurata Internetin käyttöä työpaikoilla ja oppilaitoksissa on läpinäkyvien välityspalvelimien käyttö. Nimitys tulee siitä, että käyttäjän ei tarvitse määritellä välityspalvelimen osoitetta Internet-yhteyttä muodostaessaan. Käyttäjä ei voi myöskään kiertää läpinäkyvää välityspalvelinta. Välityspalvelimella voi määrittää, mitkä sivut ovat kiellettyjä. Välityspalvelimen lokista eli tapahtumarekisteristä voidaan kätevästi tarkastella sen välittämää liikennettä. Näin voidaan selvittää, mitä Internet-sivuja Intranetin käyttäjät ovat katselleet. Liikennettä voidaan näin myös rajoittaa.

3.10.2012

Matkapuhelimen terveysvaikutukset

Matkapuhelimien käytön lisääntyessä on syntynyt epäilyjä, että puhelimestä lähtevä pienitaajuinen sähkömagneettinen säteily voisi vaarantaa käyttäjän terveyden. Varsinkin kun matkapuhelinta käytettäessä laite sijoitetaan hyvin lähelle aivoja. Sähkömagneettisen säteilyn kudoksia lämmittävä vaikutus on ollut jo kauan tiedossa, mutta viime aikoina on alettu tutkia myös mikroaaltosäteilyn mahdollisia muita vaikutuksia.

Maailman terveysjärjestön alainen Maailman syöpätutkimuksen kattojärjestö IARC (The International Agency for Research on Cancer) varoitti vuonna 2011, että matkapuhelimen käyttö voi aiheuttaa syöpää. Perusteluna oli langattomien puhelinten käyttöön yhdistetty kohonnut aivosyöpäriski.

Nykyisten tutkimusten seuranta-ajat eivät ole riittävän pitkiä osoittamaan mahdollista syöpäriskiä kokonaisuudessaan, koska syövän kehittyminen kestää vähintään kymmenen, joskus kaksi- tai kolmekinkymmentä vuotta.

Säteilyturvakeskuksen on tarkoitus osallistua vuonna 2006 Maailman terveysjärjestö WHO:n alulle panemaan kansainväliseen seurantatutkimukseen matkapuhelinten terveysvaaroista. Cosmos-nimellä kulkeva tutkimus on laajin kännyköiden yhteyttä eri sairauksiin selvittävä hanke. Mukana tutkimuksessa on Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Britannia. Suomessa Cosmos ei ole vielä edennyt pilottitutkimusta pidemmälle rahoituksen puuttuessa.

Suomessa toteutettavassa osuudessa olisi tarkoitus seurata tuhansien suomalaisten kännykän käyttöä ja terveyttä yli kymmenen vuoden ajan. Cosmos tutkii kännykän yhteyttä kaikkiin sairauksiin, ei vain syöpiin. Kännyköiden terveyshaittoja selvittäneitä tutkimusohjelmia vetänyt professori Jukka Juutilaisen mukaan tutkimuksia on tehty pääasiassa eläinkokeilla, soluviljelmillä sekä laboratorioissa koehenkilöiden kanssa. Toteutuessaan Cosmoksesta voidaan saada vastauksia, joita voi pitää luotettavampina, kuin aikaisempia kännykän käyttäjien sairauksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia, Juutilainen sanoo. Säteilyturvakeskuksen epidemiologisen laboratorion johtajan Päivi Kurttion mukaan Ruotsissa tutkimus on saanut rahoitusta matkapuhelinoperaattoreilta ja Vetenskapsrådetilta. Britanniassa tutkimukselle on myönnetty rahaa terveysministeriöltä ja operaattoreilta. Myös Tanskassa rahoitusta on saatu valtiolta. Säteilyturvakeskus neuvottelee tällä hetkellä yhteistyöstä muun muassa operaattoreiden ja Nokian kanssa. Operaattoreilta tutkimukseen tarvitaan asiakasrekisterit.

Vaikutukset perimään

Vuonna 2005 tehdyssä meta-analyysissa tutkittiin 63 in vitro- ja in vivo -tutkimusta ja saatiin loppupäätelmäksi, että radiotaajuinen säteily ei yleisesti ottaen ole genotoksista, ja että positiivisia löydöksiä raportoivissa tutkimuksissa ilmenee julkaisuharhan vaikutusta.
Uudempi, vuonna 2009 tehty, 101 tutkimusta kattava meta-analyysi taas kertoi, että hieman yli puolet radiotaajuisen säteilyn genotoksisia eli perimämyrkyllisiä vaikutuksia koskevista tutkimuksista raportoi genotoksista vaikutusta. Tekijöiden mukaan on runsaasti näyttöä siitä, että radiotaajuinen säteily kykenee vaurioittamaan perimää monellakin eri tavalla.

Vuonna 1995 julkaistiin Bioelectromagnetics-lehdessä tutkimus, jossa raportoitiin DNA-vaurioita kahden tunnin mikroaaltoaltistuksen jälkeen, vaikkei altistustaso ylittänyt julkisia turvallisuusstandardeja.

Joulukuussa 2004 julkaistiin Euroopan Unionin puiteohjelmaan kuulunut laaja REFLEX-tutkimus (Risk Evaluation of Potential Environmental Hazards from Low Energy Electromagnetic Field Exposure Using Sensitive in vitro Methods), johon osallistui 12 laboratoriota eri Euroopan maissa, mukaan lukien Suomen Säteilyturvakeskus. Saatiin vahvaa näyttöä DNA-vaurioista soluviljelmissä, kun ne altistettiin sähkömagneettiselle säteilylle. Viitteitä, muttei näyttöä, saatiin myös muista solumuutoksista kuten kromosomivaurioista ja muutoksista tiettyjen geenien toiminnassa.
Ateenan yliopistossa tehty, vuonna 2004 julkaistu tutkimus osoitti banaanikärpästen lisääntymiskyvyn alenemista, kun hyönteisiä altistettiin 900 MHz pulssikoodatulle säteilylle 6 minuuttia päivittäin viiden päivän ajan.

Vuonna 2007 samat tekijät julkaisivat toisen banaanikärpästutkimuksen, jossa tällä kertaa käytettiin sekä 900 että 1800 MHz taajuuksia. Kummallakin taajuudella havaittiin yhtäläinen lisääntymiskyvyn muutos.

Kolmannessa artikkelissaan tekijät kirjoittivat, että muutokset heidän mukaansa johtuivat DNA-vaurioista lisääntymiselimissä.

Vuonna 2009 Australiassa tehdyssä tutkimuksessa altistettiin ihmisen spermaa in vitro radiotaajuiselle säteilylle 1,8 GHz taajuudella ja havaittiin korrelaatio säteilyannoksen ja siittiöiden alentuneen liikkuvuuden ja elinvoiman välillä. Lisäksi havaittiin DNA-murtumien lisääntyneen.