Nuorten netiketti - muista omat oikeutesi netissä

Netti on mahtava juttu! Netissä on mukava hengailla kavereiden kanssa, etsiä tietoa, pelailla, tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia. Jokaisella on myös netissä oikeuksia, joita ei saa loukata. Lue nämä oikeudet ja pohdi, käytätkö sinä nettiä fiksusti ja turvallisesti.

Verkkokaupan perustaminen - lue tämä ennen perustamista

Ohjelmiston valitseminen. Ensimmäiset tärkeät päätökset on tehtävä jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeimpien joukossa on verkkokaupan takana pyörivän ohjelmiston valitseminen.

Kotisivujen teko

Ohessa on lyhyt katsaus nettisivujen luomiseen. Tälle sivulle listasin asioita joita vaaditaan ja joista on lähdettävä liikkeelle. Jos olet aloittelija ja HTML-koodi sinulle ei ole tuttua, niin listasin myös useita paikkoja, josta saa hyvännäköisiä nettisivuja ilmaiseksi!

Perustietoa informaatioteknologiasta

Internet on maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko, jonka tunnetuin käyttömuoto on www eli web (World Wide Web). Vaikka vasta www teki internetistä suuren yleisön tunteman ja käyttämän, www on siis vain osa internetiä.

Mikä on internet?

Tarkalleen ottaen internet on kansainvälinen tietokoneverkosto, joka on muodostettu tiedonvälitystä varten. Nimi "internet" tulee sanoista international eli kansainvälinen ja network eli verkko tai verkosto.

8.1.2012

Pin-hakkerointi: ”Suomalaiset eivät edes tajua”

Britanniaa ravisteleva puhelinkuunteluskandaali on aiheuttanut jo useita johtavien toimittajien ja poliisien eroja ja mitä ilmeisimmin yhden todellisen kuolemantapauksen.
Salakuuntelusta kiinni jäänyt News of the World -lehti käytti tiedonhankinnassa typerryttävän yksinkertaista metodia: puhelinvastaajaa.

Kuinka lehti hakkeroi tiensä uhrien puhelinvastaajaan, F-Securen Mikko Hyppönen?

- Hakkerointi on glorifioitu termi. Puheluita ei salakuunneltu, toimitus soitti ihmisten vastaajaan ja antoivat sinne oletuksena olevan pin-koodin, Hyppönen kertoo Uudelle Suomelle.

Brittilehden toimituksen luvattoman tiedonhankinnan mahdollistaa Hyppösen arveluiden mukaan se, että ihmiset harvoin edes tietävät, että heidän vastaajassaan on salasana, pin-koodi.

- Jos soittaa omalla kännykällä omasta numerosta, vastaaja ei kysy pin-koodia. Kaikki eivät edes tajua, että tällainen pin-koodi on olemassa, Hyppönen sanoo.

Hyppösen mukaan News of the Worldin kikkaan kykenee aivan kuka tahansa, myös Suomessa.

- Se onnistuu, kun katsoo netistä vastaajan numeron, soittaa siihen ja näppäilee pin-koodin.

F-Securen Hyppönen suosittelee, että ihmiset vaihtaisivat aina vastaajansa pin-koodin hankalaan numerosarjaan. Erityisesti kehotus koskee elinkeinoelämän yläaskelmilla olevia johtajia ja muita, joiden olisi hyvä pitää tietonsa salassa.

- Teollisuusvakoilussa tämä on varmasti normaali käytäntö seurata kohteen vastaajaviestejä. Kohteella ei ole mitään tapaa tietää, onko joku käynyt kuuntelemassa viestejä, Hyppönen muistuttaa.

Hyvä numerosarja nelinumeroiseksi pin-koodiksi ei ole syntymäpäivä, syntymävuosi tai helpot sarjat kuten 1234.

Uuden Suomen toimitus kokeili, kuinka vaikea on tunkeutua puhelinliittymän vastaajaan. Testissä "murtauduimme" toimittaja Teemu Kammosen puhelinvastaajaan, joka kytkettiin päälle varta vasten tätä testiä ajatellen.

Toimittaja Ossi Kurki-Suonio näppäili luvan saatuaan itsensä sisään vastaajan päävalikkoon vaivatta. Ohjeet vastaajan käyttöön ja oletussalasanaan löytyivät internetin hakukoneella minuuteissa.

Ilman lupaa toisen vastaajapalveluun tunkeutuminen on Suomen laissa kielletty. Ohjeet puhelinvastaajasi pin-koodin vaihtamiseksi saat puhelinoperaattoriltasi.

Lähde: Uusisuomi.fi

Jopa joka neljäs hakkeroi

Lontoossa ja New Yorkissa tehdyt kyselyselvitykset kertovat, että esimerkiksi kavereiden sähköpostin tai Facebook-tilien murtaminen on yleistä hupia. Joka kuudes on kokeillut sitä itse, ja noin puolet kertoo olleensa joskus uhreja. Yllättävää on se, miten usein taustalla on raha.

Tietoturvayhtiö Tufin Technologies on teettänyt kaksi selvitystä. New Yorkissa ja Lontoossa haastateltiin kummassakin noin tuhatta nuorta.

New Yorkissa 50 prosenttia nuorista kertoi, että heidän Facebook-tilinsä tai sähköpostinsa on joskus hakkeroitu. Valtaosa nuorista onkin sitä mieltä, että tällainen toiminta on väärin ja siitä pitäisi rankaista.

Hakkerointi on myös tyttöjen hupia

Kuitenkin 16 prosenttia eli noin joka kuudes nuori oli itse kokeillut hakkerointia. Kyseessä ei ole vain poikien juttu. Melkein kolmannes tästä ryhmästä oli tyttöjä.

Aiemmassa Britannian tutkimuksessa nuoria hakkereita löytyi vielä enemmän, 27 prosenttia. Britanniassa syyllisiä löytyi yhtä paljon tytöistä ja pojista.

Kiinnijäämisen riski on melko pieni. New Yorkissa vain noin joka kuudes edes tunsi jonkun, joka oli jäänyt kiinni.

Toisten nettipalvelutilejä hakkeroidaan yleensä huvin vuoksi tai uteliaisuudesta, mutta muitakin motiiveja on. Kiusanteko oli syy 14 prosentissa tapauksia.

Niistä, jotka olivat syyllistyneet tietomurtoihin, seitsemän prosenttia kertoi tehneensä sen rahan takia. Kuusi prosenttia jopa arvioi, että hakkeroinnista voisi tulla heille mahdollinen ammatti.

Britanniassa jopa 20 prosenttia hakkereista ajatteli, että siitä voisi saada tuloja.

Tämän ja aiempien selvitysten perusteella näyttäisi, etteivät nuoret aina tajua esimerkiksi kaverien nettipalvelutilien murtamisen vakavuutta. Tietomurtoihin syyllistytään niiden helppouden vuoksi, eikä mahdollisia seurauksia useinkaan ajatella.

Lähde: Tietokone.fi