Nuorten netiketti - muista omat oikeutesi netissä

Netti on mahtava juttu! Netissä on mukava hengailla kavereiden kanssa, etsiä tietoa, pelailla, tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia. Jokaisella on myös netissä oikeuksia, joita ei saa loukata. Lue nämä oikeudet ja pohdi, käytätkö sinä nettiä fiksusti ja turvallisesti.

Verkkokaupan perustaminen - lue tämä ennen perustamista

Ohjelmiston valitseminen. Ensimmäiset tärkeät päätökset on tehtävä jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeimpien joukossa on verkkokaupan takana pyörivän ohjelmiston valitseminen.

Kotisivujen teko

Ohessa on lyhyt katsaus nettisivujen luomiseen. Tälle sivulle listasin asioita joita vaaditaan ja joista on lähdettävä liikkeelle. Jos olet aloittelija ja HTML-koodi sinulle ei ole tuttua, niin listasin myös useita paikkoja, josta saa hyvännäköisiä nettisivuja ilmaiseksi!

Perustietoa informaatioteknologiasta

Internet on maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko, jonka tunnetuin käyttömuoto on www eli web (World Wide Web). Vaikka vasta www teki internetistä suuren yleisön tunteman ja käyttämän, www on siis vain osa internetiä.

Mikä on internet?

Tarkalleen ottaen internet on kansainvälinen tietokoneverkosto, joka on muodostettu tiedonvälitystä varten. Nimi "internet" tulee sanoista international eli kansainvälinen ja network eli verkko tai verkosto.

6.10.2012

Laajakistaliittymä myöhässä, saanko korvauksen?

Tilaamaani laajakaistaliittymää ei toimitettu sovittuna ajankohtana. Voinko vaatia yritykseltä korvauksia?


Kuluttajalla on oikeus vakiokorvaukseen, jos laajakaistaliittymää ei toimiteta sovittuna ajankohtana eikä viivästys johdu käyttäjästä. Sama koskee l ankaliittymän tai matkapuhelimen toimituksen viivästymistä.

Viestintämarkkinalain mukaan vakiokorvaus on 20 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin yhteensä enintään 160 euroa.

Kuluttajan täytyy maksaa sopimukseen perustuvat maksut vasta siitä hetkestä lähtien, kun yhteys on käytettävissä.

Liittymän viivästyksestä on ilmoitettava yritykselle kohtuullisessa ajassa.
Sopimuksen saa toimituksen viivästyksen perusteella myös purkaa, jos sopimusrikkomus on olennainen.

Mikäli operaattorin kanssa syntyy riitaa esim. viivästyksen korvaamisesta, ota yhteys kuluttajaneuvojaan. Kuluttajaneuvoja voi toimia apuna neuvotteluissa ja avustaa tarvittaessa valituksen tekemisessä Kuluttajariitalautakuntaan.

Lähde: Kuluttajavirasto

5.10.2012

Verkkokauppahuijaukset


Tarkista palvelun perustiedot
Tyypillisessä verkkohuijauksessa asiakas ei saa tilaamaansa ja etukäteen maksamaansa tuotetta. Hän ei myöskään saa myyjään enää yhteyttä. Sama kuvio esiintyy myös verkkohuutokaupoissa.
Sähköisistä palveluista kannattaa ennen tilausta selvittää perustiedot. Vaikka kyseessä ei olisi huijaus tai muu tietoturvauhka, ylimääräisen vaivan ja yllätysten välttämiseksi kannattaa selvittää, antaako yritys verkkosivuillaan selkeät vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
  • Kenen kanssa teen sopimuksen ja miten saan yritykseen yhteyttä? (yrityksen nimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Mitä tuote sisältää ja mitä se maksaa?
  • Mitkä ovat toimitusehdot ja mainitaanko niissä tuotteeseen liittyviä rajoituksia tai yllättäviä ehtoja?
  • Miten tavara/palvelu toimitetaan ja millä aikataululla?
  • Onko kyseessä kertatilaus vai sitoudunko kestotilaukseen?
  • Miten maksu tapahtuu ja millä ehdoilla?
  • Miten tilauksen voi peruuttaa tai palvelun sulkea?
  • Minkälaiset takuu- ja huoltoehdot tilaamallani tuotteella on?
Torju
  • Älä käy kauppaa pelkän postilokero- tai internetosoitteen kanssa, vaan varmista, että yritys kertoo myös katu- ja sähköpostiosoitteensa. Suhtaudu kuitenkin aina varauksella yrityksiin, jotka eivät anna oma-aloitteisesti yhteystietojaan. Voit hakea yrityksestä lisätietoja esimerkiksi
    • Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallituksen yhteisestä yritystietojärjestelmästä
    • Suomen Asiakastieto Oy:n Aarre-palvelusta
    • Postilokeroiden taustalla olevia tahoja ja niiden yhteystietoja voi tiedustella Postin asiakaspalvelusta
  • Jos epäilet yrityksen luotettavuutta, etsi esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta muiden kokemuksia yrityksestä. Muista kuitenkin että myös yrityksen edustajat voivat yrittää osallistua nimimerkillä näihin keskusteluihin.
  • Älä tee tilausta, jos et ole lukenut toimitusehtoja tai ymmärtänyt niitä.
  • Jos yritys tarjoaa ainoana maksuvaihtoehtona ennakkomaksua pankkisiirrolla, riskisi on kaikkein suurin silloin, kun tuotetta ei toimiteta tai yritykseen ei saa yhteyttä.
  • Suomen Asiakastieto Oy:n maksullisista palveluista voit halutessasi tilata yrityksen kaupparekisteritiedot, talousraportin ja tietoa yrityksen maksuhäiriöistä. Maksuhäiriöiden puuttuminen ei kuitenkaan takaa luotettavuutta, varsinkaan jos yritys ei anna vastauksia yllä esitettyihin kysymyksiin ja edellyttää ennakkomaksuja pankkisiirrolla.
  • Älä luovuta pankkitili- tai luottokorttitietojasi, jos et ole varma vastaanottajan luotettavuudesta ja maksamisen turvallisuudesta.
  • Kiinnitä huomiota maksutapahtuman suojaamiseen. Maksuympäristön turvallisuudesta kertoo esimerkiksi suljettu lukko tai ehjä avain selainsivusi alareunassa tai www-osoitteen http://-etuliitteen loppuun ilmestyvä s-kirjain (https://).
  • Tarkista, mitä yritys ilmoittaa henkilötietojen käytöstä ja suoramarkkinoinnista, ja mieti mitä tietoja itsestäsi haluat antaa – yleensä verkossa kannattaa antaa vain sellaisia tietoja kuin asioiminen edellyttää.
  • Tulosta ja säästä tilauksesi ja tilausvahvistuksesi sekä kaupan ehdot. Näin säilytät itselläsi tositteet siitä, mitä on sovittu – verkkosivujahan on helppo muuttaa.
Lähde: Kuluttajavirasto

Luotettava verkkokauppa

Tarkistuslista
Varmista, että verkkokauppa kertoo nimensä, katuosoitteensa sekä muut yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa.
Älä asioi sellaisen verkkokaupan kanssa, joka ei kerro nimeään ja yhteystietojaan. Yhteystietojen puuttuminen on yleensä merkki siitä, että yritys ei halua tulla tarvittaessa tavoitetuksi. Älä tyydy pelkkään sähköpostiosoitteeseen.

Tarkista kertooko myyjä sinulle oikeuksistasi virhetilanteessa.
Myyjän tulee kertoa selkeästi miten sinun tulee toimia, jos haluat esittää myyjää kohtaan vaatimuksia lakisääteisen virhevastuuajan tai takuuajan puitteissa. Jos myyjä ei näitä kykene kertomaan on viisainta vaihtaa verkkokauppaa.

Varmista ennen tilausta, että olet selvillä kauppahinnasta kaikkine kuluineen, toimitusajankohdasta, maksutavasta sekä muista kaupan ehdoista.
Ostosopimuksen tulisi olla selkeä ja myyjä on velvollinen kertomaan sinulle
  • tuotteen hinnan, johon sisältyvät kaikki maksut, myös arvonlisävero
  • toimitus-ja maksuehdot, samoin toimituskulut
  • peruutusoikeus, palautusoikeus, vaihto-oikeus ja takuu, jos sellainen on myönnetty
  • valitusoikeus, myyjällä on aina virhevastuu vähintään 2 vuoden ajan tavaran toimituksesta.
Jos myyjä ei sivuillaan anna näitä tietoja, on viisainta etsiä verkkokauppa, joka antaa asianmukaiset tiedot.
Parhaan turvan saat maksamalla luottokortilla
Turvallisinta on maksaa verkkokauppa-ostos luottokortilla. Et saa samanlaista turvaa jos maksat ostoksesi etukäteen esimerkiksi pankkisiirrolla. Jos maksat luottokortilla, saat rahasi takaisin jos
  • tuotetta ei toimiteta
  • jos myyjä vaatii korkeampaa hintaa kuin verkkosivuilla oli ilmoitettu
  • jos peruutat ostoksen
  • jos kauppahinta peritään luottotililtäsi ilman suostumustasi.
Näissä tapauksissa joudut ensin vaatimaan myyjältä maksunpalautusta. Jos palautusta ei kuulu, käänny luottoyhtiösi puoleen kirjallisesti viimeistään 4 kuukauden kuluessa maksuajankohdasta.
Tarkista peruutusoikeutesi.
Verkkokaupassa sinulla on yleensä oikeus peruuttaa ostoksesi. Peruutusajan pituus riippuu maasta, jossa verkkokauppa toimii sekä sovellettavasta laista. Se on kuitenkin aina vähintään 7 päivää. Jos myyjä ei kerro sivuillaan peruutusoikeudestasi, vaihda verkkokauppaa. Huomaa, että menetät peruutusoikeutesi, jos avaat musiikkiäänitteiden, ATK-ohjelmistojen tai dvd-tallenteiden sinetin. Peruutusoikeus ei koske esimerkiksi hotellivarauksia, autonvuokraa eikä lentolipputilauksia, ellei palveluntarjoaja verkkosivuillaan toisin lupaa.
Varmista, että olet saanut kaiken tarvitsemasi tiedon tuotteesta/palvelusta, jonka aiot hankkia.
Jos myyjä ei anna verkkosivuillaan sinulle riittävästi tietoa tuotteesta saattaa käydä niin, että et saa tilaamaasi tuotetta. Ota myyjään yhteys etukäteen tiedot saadaksesi tai asioi muualla.
Lue myyjän tietosuojaseloste.
Myyjän tulee kertoa selkeästi mitä tietoja se kerää asiakkaistaan ja miten tietoja käsitellään ja mihin tarkoitukseen tietojasi käytetään. Maksutietojasi myyjä on velvollinen suojaamaan siten, että asiattomat eivät pääse niihin käsiksi. Varmista, että sivusto, jolla annat maksutietosi on muodossa https://.

Mikä on välitypalvelin?


Välityspalvelin eli välipalvelin (engl. proxy) varastoi ja suodattaa verkossa siirrettäviä tiedostoja. Välipalvelimia käytetään tyypillisesti WWW-sivujen varastoimiseen, mutta muussakin verkkoliikenteessä – kuten FTP:ssä – voi toki niitä käyttää. Varastoiminen tarjoaa suosituille tiedoille nopeat latausajat ja vähentää verkon kuormitusta tuomalla tiedostot lähemmäksi niiden hakijoita.
Intranetissä välityspalvelinta käytetään Internet-yhteyksien luomiseen yhdessä palomuurin kanssa. Intranetia hyödyntävä yritys haluaa tavallisesti välityspalvelimella rajoittaa työntekijöidensä Internetin käytön työnteon kannalta hyödyllisiin sivustoihin.
Internetissä välityspalvelimet ovat tavallisia. Todennäköisesti jokainen sivu kulkee välityspalvelimen kautta ennen päätymistään selaimeen. Monesti sivut ladataan asiakkaalle suoraan välityspalvelimen muistista, jolloin sivuun juuri tehdyt muutokset eivät näy.
Määritelty välityspalvelin
Internet-yhteyden muodostamisessa voidaan määrittää käytettävä välityspalvelin. Määrityksen voi muuttaa palveluntarjoajan suosittelemasta ja käyttää kolmannen osapuolen välityspalvelinta, tai jättää välityspalvelimen kokonaan määrittelemättä. Kaikki liikenne välittyy määritellyn välityspalvelimen kautta. Palvelimeen jää merkinnät kaikista yhteyksistä ja niiden liikenteestä. Välityspalvelin voi piilottaa asiakkaan henkilöllisyyden, jolloin sivustot, joilla asiakas käy, näkevät vain välityspalvelimen osoitteen tapahtumarekistereissään. Anonyymiä yhteyttä haluava voi siis määritellä itselleen jonkin yleisen välityspalvelimen, joka peittää käyttäjien tiedot. Yleensä välityspalvelimia ei voi kuitenkaan käyttää niiden omien Intranetien ulkopuolelta.
Läpinäkyvä välityspalvelin
Tavallinen tapa seurata Internetin käyttöä työpaikoilla ja oppilaitoksissa on läpinäkyvien välityspalvelimien käyttö. Nimitys tulee siitä, että käyttäjän ei tarvitse määritellä välityspalvelimen osoitetta Internet-yhteyttä muodostaessaan. Käyttäjä ei voi myöskään kiertää läpinäkyvää välityspalvelinta. Välityspalvelimella voi määrittää, mitkä sivut ovat kiellettyjä. Välityspalvelimen lokista eli tapahtumarekisteristä voidaan kätevästi tarkastella sen välittämää liikennettä. Näin voidaan selvittää, mitä Internet-sivuja Intranetin käyttäjät ovat katselleet. Liikennettä voidaan näin myös rajoittaa.

3.10.2012

Matkapuhelimen terveysvaikutukset

Matkapuhelimien käytön lisääntyessä on syntynyt epäilyjä, että puhelimestä lähtevä pienitaajuinen sähkömagneettinen säteily voisi vaarantaa käyttäjän terveyden. Varsinkin kun matkapuhelinta käytettäessä laite sijoitetaan hyvin lähelle aivoja. Sähkömagneettisen säteilyn kudoksia lämmittävä vaikutus on ollut jo kauan tiedossa, mutta viime aikoina on alettu tutkia myös mikroaaltosäteilyn mahdollisia muita vaikutuksia.

Maailman terveysjärjestön alainen Maailman syöpätutkimuksen kattojärjestö IARC (The International Agency for Research on Cancer) varoitti vuonna 2011, että matkapuhelimen käyttö voi aiheuttaa syöpää. Perusteluna oli langattomien puhelinten käyttöön yhdistetty kohonnut aivosyöpäriski.

Nykyisten tutkimusten seuranta-ajat eivät ole riittävän pitkiä osoittamaan mahdollista syöpäriskiä kokonaisuudessaan, koska syövän kehittyminen kestää vähintään kymmenen, joskus kaksi- tai kolmekinkymmentä vuotta.

Säteilyturvakeskuksen on tarkoitus osallistua vuonna 2006 Maailman terveysjärjestö WHO:n alulle panemaan kansainväliseen seurantatutkimukseen matkapuhelinten terveysvaaroista. Cosmos-nimellä kulkeva tutkimus on laajin kännyköiden yhteyttä eri sairauksiin selvittävä hanke. Mukana tutkimuksessa on Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Britannia. Suomessa Cosmos ei ole vielä edennyt pilottitutkimusta pidemmälle rahoituksen puuttuessa.

Suomessa toteutettavassa osuudessa olisi tarkoitus seurata tuhansien suomalaisten kännykän käyttöä ja terveyttä yli kymmenen vuoden ajan. Cosmos tutkii kännykän yhteyttä kaikkiin sairauksiin, ei vain syöpiin. Kännyköiden terveyshaittoja selvittäneitä tutkimusohjelmia vetänyt professori Jukka Juutilaisen mukaan tutkimuksia on tehty pääasiassa eläinkokeilla, soluviljelmillä sekä laboratorioissa koehenkilöiden kanssa. Toteutuessaan Cosmoksesta voidaan saada vastauksia, joita voi pitää luotettavampina, kuin aikaisempia kännykän käyttäjien sairauksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia, Juutilainen sanoo. Säteilyturvakeskuksen epidemiologisen laboratorion johtajan Päivi Kurttion mukaan Ruotsissa tutkimus on saanut rahoitusta matkapuhelinoperaattoreilta ja Vetenskapsrådetilta. Britanniassa tutkimukselle on myönnetty rahaa terveysministeriöltä ja operaattoreilta. Myös Tanskassa rahoitusta on saatu valtiolta. Säteilyturvakeskus neuvottelee tällä hetkellä yhteistyöstä muun muassa operaattoreiden ja Nokian kanssa. Operaattoreilta tutkimukseen tarvitaan asiakasrekisterit.

Vaikutukset perimään

Vuonna 2005 tehdyssä meta-analyysissa tutkittiin 63 in vitro- ja in vivo -tutkimusta ja saatiin loppupäätelmäksi, että radiotaajuinen säteily ei yleisesti ottaen ole genotoksista, ja että positiivisia löydöksiä raportoivissa tutkimuksissa ilmenee julkaisuharhan vaikutusta.
Uudempi, vuonna 2009 tehty, 101 tutkimusta kattava meta-analyysi taas kertoi, että hieman yli puolet radiotaajuisen säteilyn genotoksisia eli perimämyrkyllisiä vaikutuksia koskevista tutkimuksista raportoi genotoksista vaikutusta. Tekijöiden mukaan on runsaasti näyttöä siitä, että radiotaajuinen säteily kykenee vaurioittamaan perimää monellakin eri tavalla.

Vuonna 1995 julkaistiin Bioelectromagnetics-lehdessä tutkimus, jossa raportoitiin DNA-vaurioita kahden tunnin mikroaaltoaltistuksen jälkeen, vaikkei altistustaso ylittänyt julkisia turvallisuusstandardeja.

Joulukuussa 2004 julkaistiin Euroopan Unionin puiteohjelmaan kuulunut laaja REFLEX-tutkimus (Risk Evaluation of Potential Environmental Hazards from Low Energy Electromagnetic Field Exposure Using Sensitive in vitro Methods), johon osallistui 12 laboratoriota eri Euroopan maissa, mukaan lukien Suomen Säteilyturvakeskus. Saatiin vahvaa näyttöä DNA-vaurioista soluviljelmissä, kun ne altistettiin sähkömagneettiselle säteilylle. Viitteitä, muttei näyttöä, saatiin myös muista solumuutoksista kuten kromosomivaurioista ja muutoksista tiettyjen geenien toiminnassa.
Ateenan yliopistossa tehty, vuonna 2004 julkaistu tutkimus osoitti banaanikärpästen lisääntymiskyvyn alenemista, kun hyönteisiä altistettiin 900 MHz pulssikoodatulle säteilylle 6 minuuttia päivittäin viiden päivän ajan.

Vuonna 2007 samat tekijät julkaisivat toisen banaanikärpästutkimuksen, jossa tällä kertaa käytettiin sekä 900 että 1800 MHz taajuuksia. Kummallakin taajuudella havaittiin yhtäläinen lisääntymiskyvyn muutos.

Kolmannessa artikkelissaan tekijät kirjoittivat, että muutokset heidän mukaansa johtuivat DNA-vaurioista lisääntymiselimissä.

Vuonna 2009 Australiassa tehdyssä tutkimuksessa altistettiin ihmisen spermaa in vitro radiotaajuiselle säteilylle 1,8 GHz taajuudella ja havaittiin korrelaatio säteilyannoksen ja siittiöiden alentuneen liikkuvuuden ja elinvoiman välillä. Lisäksi havaittiin DNA-murtumien lisääntyneen.

Mikä on videoneuvottelu?

Videoneuvottelu tarkoittaa kahden tai useamman osallistujan välistä keskustelua, jossa hyödynnetään tekniikan mahdollistamaa kuvan ja äänen siirtoa reaaliaikaisesti paikasta toiseen.

Usein videoneuvottelua käydään erityisistä videoneuvottelutiloista, joiden varustukseen voi kuuluua videoneuvottelulaitteen lisäksi tv, dataprojektori, videokamera, dokumenttikamera, kaiuttimet, mikrofoni, ym. Tietokoneiden prosessoritehojen kasvettua on viime vuosina ollut myös mahdollista käyttää erityisiä videoneuvotteluohjelmia vaikkapa kannettavassa tietokoneessa, jotka web-kameran ja headsetin kanssa mahdollistavat lähes vastaavan toiminnallisuuden.

Käyttötarkoitukset

Videoneuvottelua käytetään yleisesti mm. kokouksissa ja etäopetuksessa. Sen etuja ovat nopeus ja vaivattomuus - ei tarvitse matkustaa mahdollisesti useita tunteja päästäkseen paikalle, vaan poikkeaminen lähimpään videoneuvotteluvarustettuun tilaan riittää - tai vaihtoehtoisesti neuvotteluun voi osallistua vaikka omalta tietokoneeltaan.

Kustannukset

Videoneuvottelun alkuaikoina videoneuvottelulaitteistot olivat erittäin kalliita, jopa satoja tuhansia euroja. Vielä vuosituhannen vaihteessa ryhmäneuvottelulaitteiden hinta liikkui kymmenen tuhannen yläpuolella, mutta nyt laitteita saa jo reilusti halvemmallakin. Vaihtoehtoisesti voi investoida videoneuvotteluohjelmaan, joita saa jo muutamilla sadoilla euroilla – tällöin toki tarvitaan lisäksi itse tietokone varusteineen. Myös avoimen lähdekoodin ratkaisut, kuten Macin XMeeting alkavat vähitellen saavuttaa kaupallisia ratkaisuja.

Aiemmin, videoneuvotteludatan liikkuessa joko satelliittien tai ISDN-yhteyksien kautta, käytettävä kaistanleveys ja mahdollinen kaukopuhelu- tai ulkomaanmaksu tekivät kustannuksista melkoisia. Nykyään suurin osa videoneuvotteluista tapahtuu Internetin välityksellä, jolloin kustannukset ovat murto-osassa - näkyvät normaalina verkkoliikenteenä.

Tekniikka

Videoneuvottelun yleisimpiä standardeja ovat Internetin kautta toimiva H.323, ISDN-pohjaisessa puhelinverkossa kulkeva H.320, uusien 3G-puhelinten tukema H.324m sekä nopeahkosti yleistyvä SIP. Lisäksi monet erilaiset kuvan ja äänen yhdistävät pikaviestinohjelmat, kuten Skype, iChat tai Windows Live Messenger voidaan myös laskea videoneuvotteluun kykeniviksi, vaikka ne eivät usein tue yleisiä standardeja ja näin ollen niillä voidaan yleensä keskustella vain toisen samanlaisen ohjelman kanssa. Eri valmistajien telepresence-ratkaisujen yhteensopivuudessa on tapahtunut kehitystä viimeaikoina. Telepresence-tiloja voi myös vuokrata tuntikäyttöön.

Tavanomaisesti videoneuvotteluyhteydet ovat kahden osallistujan välisiä, ja useamman osallistujan välisiin videoneuvottelukonferensseihin tarvitaan usein erityistä tekniikkaa - esimerkiksi erityisiä videoneuvottelusiltoja (engl. MCU), joiden avulla voidaan yhdistää useita osallistujia samaan kokoukseen. Siltoja on eri tasoisia, ja kehittyneemmät mahdollistavat erilaisia toimintoja, kuten kuvajakojen vaihtelun (kuka/ketkä näkyvät kuvassa, minkä kokoisina jne). Myös jotkut kehittyneemmät videoneuvottelulaitteet voivat sisältää siltaominaisuuksia.

Videoneuvottelun ohessa käytetään usein jonkinlaista datajakoa, jossa esimerkiksi puhujan tietokoneen kuva saadaan myös välitettyä osallistujille reaaliajassa. Tähän soveltuvia tekniikoita on useita, eräänä esimerkkinä H.320/H.323-videoneuvottelun piirissä toimiva H.239 -protokolla, mutta usein tähän käytetään vaikkapa webkonferenssiohjelmia tai VNC-pohjaista jakoa.

Ongelmia

Eräs yleinen ongelma Internetin välityksellä käytävässä videoneuvottelussa ovat palomuurit - suurin osa videoneuvottelustandardeista on melko herkkiä suljetuille porteille tai osoitteenmuunnokselle, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Tähän onkin kehitetty erilaisia ratkaisuja, kuten VPN-yhteyksien käyttö tai erilaiset välityspalvelimet.

Viime vuosituhannella videoneuvottelua vaivanneet korkeat kustannukset ja huono laatu ovat yhteyksien halvetessa ja tekniikan parantuessa jääneet taka-alalle. Ongelmia voi kuitenkin syntyä otettaessa yhteyksiä tällaisiin vanhempiin laitteisiin, joita vielä on kuitenkin käytössä.
Psykologisella tasolla videoneuvottelussa ongelmia aiheuttaa mm. kuvan ja äänen pakkaamisesta, siirrosta ja purkamisesta aiheutuva pieni viive. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi spontaanissa keskustelutilanteessa puhujan vaihtumista, ja saattaa aiheuttaa sekaannuksia useamman henkilön alkaessa puhua päällekkäin. Selkeät puheenvuorot auttavat asiaa huomattavasti.